Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Avautumista työnhausta

Vierailija
11.06.2018 |

Tämä nykyinen työnhaku kouluttautuneilla ihmisillä on aivan naurettavaa. Pitää tehdä videoita ja some-kampanjoita työllistyäkseen. Ei riitä, että etsii kiinnostavan työpaikkailmoituksen ja hakee siihen. Ei. Ei riitä se, että laittaa avoimen hakemuksen kiinnostavaan yritykseen tai soittaa sinne ja tyrkyttää itseään. Ei. Pitäisi olla jatkuvasti aktiivinen eri some-kanavissa ja pitäisi juosta kaiken maailman "verkostoitumistapahtumissa" pää kolmantena jalkana. Ei riitä, että osaa työssä vaadittavat asiat ja vähän päälle. Sen lisäksi on esitettävä jotakin yltiösosiaalista adhd-tapausta tuolla ympäriinsä, jotta jää ihmisten mieleen. Miksi en saa vain tehdä sitä työtä ja saada siitä sitä palkkaa? Olisinpa mennyt ammattikouluun aikoinaan. Olisin tehnyt jo pitkään töitä, eikä paikoista olisi pulaa.

Hain alalle, jolla työllistymisen PITI olla varmaa. Meidät opiskelijat kuulemma revittäisiin jo koulun penkiltä suoraan töihin. No ei nyt ihan käynyt niin. Jouduin tekemään työharjoittelun palkatta, koska palkallisia paikkoja ei ollut tarjolla. Sama tilanne monella ystävällä. Suhteiden kautta saatiin palkallisia paikkoja. Suhteiden kautta työllistyttiin, jos työllistyttiin. Moni jäi naurettavalla kitu-palkalla töihin sinne yritykseen, jossa teki harjoittelun, ja etsii koko ajan muuta työtä. Minä en saanut sieltä harjoittelupaikastani töitä, koska tykkäävät teettää työt PALKATTOMILLA HARJOITTELIJOILLA.

Keskustelin asiasta hetki sitten työnhaun jonkinsorttisen ammattilaisen kanssa. Hän ihan suoraan kysyi, että en kai oikeasti kuvittele saavani työtä hakemalla avoimia paikkoja. Voi minua typerystä, kuvittelin kyllä. Ei ei, pitäisi kuulemma tehdä video omasta osaamisesta ja työ-minästä (max. 2 min) ja jakaa sitä kaikkialle. Ja pitää olla aktiivinen LinkedInissä. Ja tosiaan juosta niissä verkostoitumistapahtumissa näyttelemässä kovinkin sosiaalista ihmistä ja nuolemassa takamuksia. Minä aloitin verkostoitumisen jo opiskeluaikoina, mutta koska se nyt vaan on niin ilmiselvää oman edun tavoittelua, että tuntui oikein pahalta. Mitään se ei poikinut missään vaiheessa, vaikka kovasti lupailtiin.

Tuntuu aivan käsittämättömältä, että en saa töitä, kun palkkatoive ei ole päätä huimaava ja taitoa löytyy todella paljon. En vain osaa "markkinoida" itseäni. En edes sen vertaa, että pääsisin työhaastatteluun, vaikka ansioluettelo ja työhakemukset on alan ammattilaisten kanssa timanttisiksi hiotut, ja otan aktiivisesti yhteyttä yrityksiin, joihin haen. Aina tulee viestiä, että tehtävään löytyi joku sopivampi, mutta pidäthän yrityksemme mielessäsi ja haet meille jatkossakin. Tai siis JOS edes tulee mitään viestiä takaisin. Kovasti aina lupaillaan.

"Kyllä töitä tekevälle löytyy", ei löydy, voin kertoa. Olen hakenut myös aivan ruohonjuuritason tehtäviä, mutta niihin en kelpaa, koska olen liian koulutettu, vaikka pyydän palkkaa saman verran kuin kouluttamaton. Olisin valmis jopa muuttamaan työn perässä tässä vaiheessa, ja olen hakenutkin ympäri Suomea työtä. Ei heru.

Asia on nyt niin, että minä lähden tuohon paikalliseen ja vedän pääni täyteen. Tiedän, että on maanantai eikä vielä edes puolipäivä, mutta nyt riitti. En jaksa enää yhtään. Kiitos ja anteeksi.

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan yhdeksän kolme