Ketä naimisiinmenossa pitää ajatella?

Menin elokuussa salaa naimisiin eikä kukaan vielä ole huomannut mitään :)

ja sukulaisille. Maanantaina asian sitten jo kaikki tiesivätkin. Puhelimet alkoivat soimaan ja kaikki olivat iloisia ja onnellisia...







Paitsi mun yks kaveri, joka ei tähän päivään mennessä ole onnitellut, on kuuleman mukaan itse kriisissä eikä voi olla onnellinen meidän puolesta. Herättää kysymyksen jaksanko olla enää ystävä sellaiselle ihmiselle!

Miksi ei haluaisi suurta päiväänsä rakkaimpiensa kesken juhlistaa? Ei häiden tarvitse suureelliset olla.

meidän tapauksessa ne olisivat olleet ehkä kiusallinen tilanne, jossa minä olisin stressannut kauheasti. Ei sellaisia häitä kellekään toivo:)

Sitten uutinen leviää itsekseen jos tunnen sukuni.



-2-

Myönnetään, että asia kyllä riippuu siitä, millainen perhe ja suku kenelläkin sattuu olemaan. Joten hyväksyn poikkeukset : )



Mutta itse olen miettinyt, miltä minusta tuntuisi, jos tulevaisuudessa EN pääsisi oman poikani tai tyttäreni häihin mukaan vaan kuulisin jälkikäteen että he ovat menneet naimisiin. Aika tyhjä olo tulisi, ei voi mitään. Omia lapsia ajatellessa ymmärrän erityisen selvästi, että naimisiinmeno on myös elämänkaarijuhla, jatkuvuusjuhla, merkkipaalu, ja tätä kaikkea paitsi hääparille myös heidän suvuilleen.

Uskon että salaa naimisiin meneminen riippuu perheestä jossain määrin.

Minun mieheni vanhemmat ovat eronneet ja riitelevät kokoajan,ja minun vanhempani ovat ylihössöttäjiä. Siksi menimme salaa naimisiin.

Ei tartte sukua kutsua jos ei siltä tunnu. Jokainen pitäköön tärkeän päivänsä omanlaisenaan :) Mut onnea suuresti teille rakastaville!

Menimme siis vain todistajien läsnäollessa naimisiin. Kumpikaan ei pidä juhlakaluna olosta ja asia oli mielestämme vainmeidän asia, joten...



Kahvittelimme illalla sukulaiset ja iloisia ja onnellisia olivat

kohta pari viikkoa sitten salaa maistraatis,sehän oli meidän kahden juttu,ei muiden. Raskaanakin olen,nyt viikkoja jo 30,laitettiin sit lehteen ilmotus seuraavana päivänä et naimisiin mentiin ja raskaana ollaan...anoppi ja appi tykkäs varmaan vähä huonoo mut ne on nii " fiinejä" ettei ne mitään sanonu...kaikki muut oli oikeesti ilosia puolestamme!!! naimisiinmenohan on kuitenkin VAIN sen naisen ja miehen asia jotka menevät naimisiin,EI MUITTEN!!!

menisi salaa naimisiin olisin todella loukkaantunut. Ei heidän häitä tarvitse mitenkään juhlia mut paikalla haluaisin ehdottomasti olla....kyse on kuitenkin omasta lapsesta ja ihmiset jotka menee vanhemmiltaan salaa naimisiin ovat itsekkäitä...tämä on minun mielipide.....

Ole hyvä äiti lapsillesi niin saat ne unelmahäät!



Älä vittuile äläkä sekaannu tyttäresi miesvalintaan niin kun minun äitini joka vielä soittelee entiselle poikaystävälleni joka petti minua..

eihän ne lapset mee äidin,isin ,anopin tai appiukon kans naimisiin!!!

up!

Ei muilla ole väliä!



Jos molemmat ovat sitä mieltä, että avioliittoon astuminen tulisi tapahtua vain teidän kahden läsnä ollessa niin TOTTAKAI teette sitten niin.



Halutessasi voit esim pyytää ystävääsi tms ns kaasoksi, eli todistamaan liiton solmimista, samoin miehesi.

Tai omat vanhempanne... Tai olla pyytämättä :D



Järjestäkää esim myöhemmin isommat kahvitukset lähiomaisille tai kutsukaa esim pikku joulu syömisiin kotiinne tai johonkin ravintolaan.

Siellä sitten illan mittaan kertoisitte.

Itse en todellakaan loukkaantuisi saati suuttuisi jos lapseni menisi salaa naimisiin.



Vaan olisin onnellinen hänen puolestaan, että on pystynyt tekemään ilman vanhempiaan ison päätöksen. Onnittelisin sydämmellisesti ja toivoisin kuitenkin että voitaisi yhdessä juhlistaa esim hienon illallisen tai matkan kera. Ja häälahjan haluaisin ehdottomasti antaa!