korkeakoulujen todistusvalinta 2020
Yliopistot ovat päättäneet, millaisilla kriteereillä ylioppilastodistuksia arvotetaan vuoden 2020 opiskelijavalinnoissa. Parhaat pisteet lähes alalle kuin alalle on tulossa seuraavista:
- äidinkieli
- pitkä kieli
- pitkä matematiikka
- fysiikka
Pitkä matematiikka ja fysiikka tuovat eniten pisteitä myös sellaisiin oppiaineisiin, joissa matematiikkaa ja fysiikkaa ei juurikaan tai lainkaan tarvita, esim. oikeustieteelliseen ja kaikkiin kieliin. Käytännössä matemaattisesti lahjakkaat saavat jatkossa valita parhaat opiskelupaikat päältä ja muille jää jämät.
Uudistus varmasti lisää pitkän matikan ja fysiikan kirjoittamista, ehkä pidemmällä aikavälillä myös pitkien kielten (A2) opiskelua.
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-o…
Kommentit (29)
Itse en ymmärrä, miksi fysiikasta ja pitkästä matematiikasta saa ylivoimaisesti parhaat todistuspisteet sellaisillekin aloille, joissa matematiikkaa ja fysiikkaa ei ollenkaan tarvita. Nyt pisteytys näyttää oleva sama ihan kaikille opintoaloille, olipa sitten lääkis, oikis tai humanistinen tdk.
Ihan siksi, että näillä aineilla pystyy erottelemaan opiskelijat hyvin johtuen niiden vaikeudesta.
Outoa tuo fysiikan painottaminen, muut kyllä ymmärrän.
Vierailija kirjoitti:
Ihan siksi, että näillä aineilla pystyy erottelemaan opiskelijat hyvin johtuen niiden vaikeudesta.
Mutta onko vaikeat pitkä matikka ja fysiikka varmasti parhaat erottelemaan esim. parhaat mahdolliset kielten opiskelijat? Haluatko omaan oikeudenkäyntiisi tulkiksi henkilön, jolla on parhaat kielelliset valmiudet vai sen jolla on paras kyky opiskella fysiikkaa?
Olisin noilla spekseillä päässyt lukematta nykyiselle alalleni. En tiedä, olisiko se ollut hyvä, sillä pääsykoe opetti minua lukemaan, koska täällä opinnoissa sitä pitää tehdä, ei enää osaa "itsestään" niin kuin kieliä saattaa oppia. Meille tulee osittainen todistusvalinta ensi keväänä.
Kirjoitin äikän lisäksi 3 A-tason kieltä, Saksan, Ruotsin ja Englannin, kaikista neljästä L, ja lisäksi yhden lyhyen kielen. Luin myös pitkän matikan, mutta en jaksanut lukea kirjoituksiin, joten sen kirjoitin lyhyenä. Kielten kokeisiin en varsinaisesti lukenut, enkusta avasin kirjan ed. iltana ja ruotsista kertasin vähän kielioppia. Saksaa puhuin itsekseni kotona.
Olin niin mukavuudenhaluinen laiskamato hyvällä kielipäällä (olen yhä, hyvä muisti pelastaa vähän), että olisin saattanut dropata fuksivuonna, kun naaman eteen lyödään 500 sivua ekaan tenttiin, ja niitä on 7 lukuvuodessa. Nyt oli pakko ruoskia itseään, kun en halunnut ikinä uusiksi pääsykokeisiin.
Täysin absurdi ja epäreilu valintaperuste koko todistusvalinta ja vielä noilla painotuksilla.
Minusta painotukset pitäisi tehdä alakohtaisesti. Mitä järkeä painottaa pitkää matikkaa ja fysiikkaa joka paikassa? Vai onko matikka & fysiikka painotuksella tarkoitus suosia poikia, he kun ovat tähän asti kirjoittaneet enemmän pitkää matikkaa ja fysiikkaa kuin tytöt.
No kyllähän kieletkin otetaan huomioon sen alan opiskelussa, mutta kun hakijoita on tarpeeksi niin jollain ne pitää erotella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan siksi, että näillä aineilla pystyy erottelemaan opiskelijat hyvin johtuen niiden vaikeudesta.
Mutta onko vaikeat pitkä matikka ja fysiikka varmasti parhaat erottelemaan esim. parhaat mahdolliset kielten opiskelijat? Haluatko omaan oikeudenkäyntiisi tulkiksi henkilön, jolla on parhaat kielelliset valmiudet vai sen jolla on paras kyky opiskella fysiikkaa?
No se onkin vaan sellainen lisäkarsinta. Tietenkin siinä otetaan myös muut aineet huomioon. Arvallako pitäisi ratkaista jos porukka on tasapisteissä? Pitkän matematiikan ja fysiikan hyvä osaaminen kertoo muutenkin hyvistä opiskelukyvyistä.
Opintopolun tietojen perusteella useissa aineissa huomioidaan äidinkieli ja lisäksi 4 parasta muuta kirjoitettua ainetta. Pitkän matikan M antaa enemmän pisteitä kuin vaikkapa lyhyen kielen, biologian, psykologian tms. reaaliaineen L. Onko tämä oikeudenmukainen valintaperuste humanistisille aloille? Minusta ei. Pitkä matikka ei kerro mitään kyvystä opiskella humanistisia aineita.
Koska pitkä matematiikka myös vaatii paljon enemmän työtä niin kurssien määrässä mitattuna kuin sisällöltäänkin. Ettehän te täällä palstalla kykene näitä asioita ymmärtämään joten siksi kykenevämmät tekevät nämä päätökset puolestanne.
Hyvä näin, nyt sitten näette, että kannattaa olla se kympin tyttö tai poika, pääsee ehkä sisälle yliopistoon ilman pääsykokeita, ahkeruus palkitaan kerrankin. Mutta en kyllä usko, että fysiikan numerolla nyt olisi esim. historian opinnoissa hyötyä, enemmänkin kielistä. Mutta minusta olisi äidinkieli pitänyt olla korkein pistemäärä kaikkialle, paitsi matemaattisille aloille. Oikiksessa on 4 parasta ainetta ja pääsykokeilla isompi prosentti sisään. Ja ainahan voi korottaa yo todistusta. Vaikket kirjoita matikkaa, jos 5 L niin pääsee moniin aloihin kevyesti sisään.
Toisaalta ihan ok uudistus mutta vierastan matemaattisten aineiden ylivaltaa valittaessa opiskelijoita niille aloille, joihin matikka ja fysiikka ei mitenkään liity.
Lukiolaisena en näe miksi tämä uudistus on niin kamala monien mielestä. Kyllä tuo varmasti monille lukiolaisille tuo paineita, mutta koko lukion ajan valmistutaan niitä kirjoituksia varten ja opettajat muistuttavat niistä vähän väliä, joten tuskin monellakaan käy mielessä että "ihan sama mitä kirjoituksista tulee, ne on vaan turhia kokeita". Uskon, että lukiolaiset ovat tarpeeksi järkeviä panostaakseen kirjoituksiin ilman tätä uudistustakin. Mielestäni on hyvä, että yo tutkinnolle saadaan arvoa.
Toki nuo pisteytykset on huonot, kun jokaiseen alaan suositaan sitä pitkää matikkaa ja fysiikkaa vaikkei ne liittyisi kyseiseen alaan. Toivon, että jokaiselle alalle saataisiin tehtyä omat taulukkonsa jossain vaiheessa. Mutta nopeuttaahan tämä uudistus monien kouluun pääsyä. Todistuksella valittavien osuus on 40% on oikeustieteessä, mutta suurimmassa osassa 51-60. Oli siellä muutamia, joissa valitaan yli 90% oppilaista todistuksen perusteella. Kuitenkin vielä tulee olemaan mahdollista osallistua pääsykokeeseen ja päästä sen perusteella opiskelemaan, eli vaikka yo kokeet menisivät vähän penkin alle on kuitenkin mahdollista yrittää päästä yliopistoon pääsykokeiden kautta
Jaahas. Nyt sitten odotetaan, että millaisia kursseja alkavat valmennuskursseja järjestävät tahot toteuttamaan...
Ensikertalaisuus-kiintiö pois myös, kiitos.
Hei, hei sitten minun opiskelupaikalleni jos en nyt ehdi sinne sitä ennen pääsemään. Terveisin se perusoppilas sieltä lukiosta. Niin kuin ei olisi tarpeeksi vaikeaa päästä jo muutenkin. Kympin oppilaat kiittävät.
Vierailija kirjoitti:
Hei, hei sitten minun opiskelupaikalleni jos en nyt ehdi sinne sitä ennen pääsemään. Terveisin se perusoppilas sieltä lukiosta. Niin kuin ei olisi tarpeeksi vaikeaa päästä jo muutenkin. Kympin oppilaat kiittävät.
Minulla meni ylioppilaskokeet muutama vuosi sitten sairastelujen takia päin h...tiä, eli saan sanoa nyt sitten hyvästit yliopistoon pääsemiselle jos en pääse tänä tai ensi vuonna sisään. Hiphei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, hei sitten minun opiskelupaikalleni jos en nyt ehdi sinne sitä ennen pääsemään. Terveisin se perusoppilas sieltä lukiosta. Niin kuin ei olisi tarpeeksi vaikeaa päästä jo muutenkin. Kympin oppilaat kiittävät.
Minulla meni ylioppilaskokeet muutama vuosi sitten sairastelujen takia päin h...tiä, eli saan sanoa nyt sitten hyvästit yliopistoon pääsemiselle jos en pääse tänä tai ensi vuonna sisään. Hiphei.
Eiköhän sitä moni käytä tulevaisuudessa saman ajan -ellei enemmän- ylppäreiden arvosanojen korottamiseen, mitä viime vuosina osa on käyttänyt pääsykokeissa käymiseen....
Hienoa, tosin meidän poika pääsi nyt jo todistuksella haluamaansa yliopistoon, haluamalleen linjalle.