Mainitkaa yksikin syy miksei puhelinta "kannata" tehdä itse?

Siksi, että pahvisia marmeladipurkkeja ei enää myydä kaupassa. Kalastajalankaa kyllä saa.

Kuulostaa lähes yhtä mainiolta idealta kuin itselle tehty umpisuolenpoistoleikkaus. Molemmat ovat mahdollisia, mutta miksi ottaa riski, että homma menee kiville, kun peruspuhelimen saa jo satasella ja siihen saa takuunkin ja jonkinlaisen tuotetuen, mitä itse tehtyyn puhelimeen ei tietenkään saa.

http://www.instructables.com/id/Make-your-own-cellphone-from-scratch/

Ainakin tämän perusteella on hankala löytää osia, joita voisi ostaa pienissä erissä, ja joita ei ole jo valmiiksi "esikasattu" tietyn puhelinvalmistajan toiveiden mukaisesti.

Because of the ubiquity of cellphones, there are companies making the components they're made of; with some digging, I was able to find versions of these parts that are possible to buy in small quantities and that are possible to assemble by hand.

Vanhan ajan puisista tulitikkuaskeistakin neuvottiin askartelukirjassa tekemään ja karhulangasta ja se olikin hauska leikki se.

Se oli näet siihin aikaan, kun älykännykkä joka 7-vuotiaan taskussa ei ollut vielä itsestäänselvyys ja radiopuhelin oli ainoa tunnettu kannettava yhteydenpitolaite ja niitäkin näki vain jossain amerikkalaisissa tv-sarjoissa , kuten Lassie joita meidän luokalla kaikki tv-n omistavien perheiden lapset seurasivat tietysti innolla ja hartaudella ja siitä puhuttiin aina koulussa seuraavana päivänä.

Poliisiautoja joissa oli radiopuhelin näkyvine piiska-antenneineen , sanottiin radiopoliiseiksi. (niitä ei ollut Lahdessakaan silloin kuin muutama. )

Maaseudulla lankapuhelintakaan  ei suinkaan ollut joka talossa, eikä kaikilla huusholleilla vielä kaupungeissakaan ollut sellaista vielä.

Jos jollekin kaverille sai luvan vanhemmilta soittaa, niin se oli ehkä jonkun syntymäpäivänä(kun sinne menostaan ja tulostaan kaverin luokse sopi) korkeintaan.

Muuten eivät lapset puhelinta saaneet käyttääkään.

Ja tämä oli siis 1960-luvulla ...