Olenko outo, kun nautin perhe-elämästä

Viimeaikoina en ole juurikään törmännyt yhteenkään positiiviseen sävyyn tehtyyn juttuu perhe-elämästä. Jokapaikasta toitettaan sen olevan niin raskasta ja parisuhdetta koettelevaa. Rahat loppuu, on univelkaa, mikään ei ole hyvin ja omaa aikaakaan ei ole..
Että on sitten raivostuttavaa lukea kaiken maailman nillityksiä em. vaikeuksista.
Mikä ihmisiä vaivaa?
Ilolla ja ylpeydellä voin todeta, että elämäni on varmasti hyvää ja mahtavaa.
2 lasta kasvatettu, ovat sairastelleet ja olleet terveenä.
Taloudellisia huolia on ollut myöskin. Parisuhteessa ylä- ja alamäkiä.
Silti en ole päivääkän katunut lapsia. Perhe-elämä on aina maistunut.

Nykyisin tuntuu että ihmiset on niin vieraantunut helpon elämän vuoksi kaikista pienistäkin vastoinkäymisistä, että itketään ja märehditään ongelmat pienistä suuriksi.

Oikein kyllästyttää, kun ihmisillä on niiin rankkaa, voi sitä kitinän ja itsesäälin määrää.
Tässä tuntee olevansa ihan outo lintunen, kun omaa sietokykyä. Onko meitä muitakin kuin minä ja mieheni