Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Lukiolaisen kanssa ongelmia

Vierailija
26.05.2018 |

Tyttö 18v lukion ekalla. Ei halua lukea. Ei jaksa lukea. Ei jaksa/halua käydä koulua. Tämä aihe josta tappelemme joka päivä. Enkä tiedä mitä tehdä.

Tyttö itse halusi lukioon (minä ehdotin ammattikoulua). Joten mistään painostuksesta ei ole kyse.

Numeroita tulee 5-7 väliltä ja muutamasta aineesta josta pitää 8-9.

Mutta joka kerta kun tiedän että on koe ja kysyn, oletko lukenut, saan vastaan tiuskaisin "ei kuulu sulle". Jos yritän vähän kysellä koealueesta ja patistaa lukemaan , tulee tappelu ja haukut kuinka elämässäni ei ole muuta kuin koulu. Jos näen että lintsaa ja kysyn miksi näin, saan taas samat haukut.

Mitä teen? Ärsyttää katsella vierestä kun aikuinen ihminen vaan mieluummin lojuisi puhelimensa kanssa eikä välitä tulevaisuudestaan millään tasolla. Ystävät opiskelevat ahkerasti eivätkä arkena ehdi treffaileen joten tyttöni on kuulema masentunut kun ei kukaan voi arkena tehdä hänen kanssaan mitään kun kaikki vaan opiskelee.. hohhoijaa..

Kommentit (18)

Vierailija
1/18 |
26.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Anna olla. Itse hoitaa asiansa

Vierailija
2/18 |
26.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla vastaavia tunteita, vaikka kyseessä on synkintä murrosikäänsä elävä yläkoululainen poika.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/18 |
26.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Masennus. Varaa aika koulupsykologille. Toimi ajoissa, sillä kun teini täyttää 18v ovat hänen ongelmansa täysin ulottumattomissa.

Vierailija
4/18 |
26.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Myöhäistä se tuossa vaiheessa on.

Vierailija
5/18 |
26.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa masennukselle. Ehkä myös senkin takia, että itse halusi lukioon ja nyt selviää, ettei se olekaan helppoa. Hävettää ehkä, että on "epäonnistunut". Sinuna antaisin tytön taplata lukion läpi miten parhaakseen katsoo, joskin muistuttaisin, että tietyille opiskelualoille on vaikeaa päästä huonolla todistuksella. Jos on masentunut, sitä ei tosiaankaan jaksa miettiä mitään tulevia opintoja, kun huominenkin tuntuu ihan liian kaukaiselle ja raskaalle! 

Lukion arvosanoja voi aina korottaa myöhemmin ja opiskella ehtii aina hautaan saakka.

Vierailija
6/18 |
26.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikse ollu joku tutkimus että mitä enemmän kiinnittää huomiota ja jankuttaa kouluasioista lapselleen sitä huonompi koulumenestys lapsella on. Höllää vähän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/18 |
26.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rohkaisin olemaan oma itsensä ja jättämään lukion sikseen, jos se ei tunnu oikealle. Onko kaveripainostus tai tulevaisuuden ammatti syynä siihen, että tytär halusi lukioon?

Vierailija
8/18 |
26.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Masennus. Varaa aika koulupsykologille. Toimi ajoissa, sillä kun teini täyttää 18v ovat hänen ongelmansa täysin ulottumattomissa.

Lukekaa kunnolla aloitukset! AP sanoi lapsensa olevan jo 18-v. (Missä lienee viettänyt välivuodet)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/18 |
26.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

18v ja lukion eka - missä oli siis ikävuodet 16-17?

Vierailija
10/18 |
26.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla sama tilanne pojan kanssa. Oon päättänyt, että kun koulu nyt loppuu, otan pojan puhutteluun. Säännöt on seuraavat:

-saa käydä koulua miten haluaa, mutta netti menee talossa kiinni 19:00. Ainoastaan jos tarvii koulutehtäviin, voi käyttää myöhemmin.

-jos saa niin huonot paperit, ettei pääse jatko-opiskelemaan, sitten on hankittava työpaikka. Jos ei saa/halua on siitä lähtien omillaan. En ala aikuista laiskana hyyssäämään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/18 |
26.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa siltä että motivaatio hukassa. :( Lukio valitaan joskus liian miettimättä toisen asteen opinnoiksi. Tosin lukiosta kyllä jää käteen yleissivistystä vaikka aina opiskelu ei olisi ruusuilla tanssimista.

Masennus voi tosiaan vaikuttaa noin. Näköalattomuutena ja haluna mieluummin jäädä kotiin kuin lähteä ihmisten ilmoille.

Kyllä tuosta voi nousta. Nuoruus on joskus vaikeaa aikaa.

Vierailija
12/18 |
26.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meni ysin jälkeen kympille ja siitä heti lukioon. Eli ei ole kuin vuoden "jäljessä" ikäisiään. Eikä ole ollut ns. välivuosia.

AP

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/18 |
26.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

En lähtis medikalisoimaan. Jututtaisin rauhassa ja kysyisin haaveet, toisin esiin realiteetit. Kuria kehiin! Ei voi olla vaan oikeuksia!

Vierailija
14/18 |
26.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meni ysin jälkeen kympille ja siitä heti lukioon. Eli ei ole kuin vuoden "jäljessä" ikäisiään. Eikä ole ollut ns. välivuosia.

AP

Lukion aloittaa yleensä 15-16 vuotiaat ja tokan keväästä eteenpäin vasta täytetään 18 (siis jos on aloittanut normivuonna normikoulun) joten ehkäpä AP teidän nuori tuntee itsensä ulkopuoliseksi kun muut ’luokkakaverit’ on alaikäisiä vielä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/18 |
26.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinun kannattaa ottaa läheisempi kontakti tyttäreesi. Ala viettämään enemmän aikaa hänen kanssaan ja tee yhteisiä kivoja asioita. Käy matkoilla ja leffassa. Keskustele. Ehkä hän haluaisi aloittaa baletin tms. mikä vaatii ankaraa treenaamista. Jokin urheilulaji? 18 voi aloittaa vielä vaikka mitä. Golfia, tms. Kannusta häntä. Välivuosi Lontoossa? Sieltä palattua olisi kielet kymppejä. Tukiopetustunteja matikkaan, että saisi siitä vaikka kymppejä. Auta häntä saamaan kymppejä ja onnistumisia, vaikka sitten maksamalla jollekkin sen 50e. Opettajat ovat välillä huonoja lukioissa ja yläasteellakin. Laita kaikki osaamisesi peliin ja nosta häntä omalla avullasi ylöspäin. Kyllä se siitä.

Vierailija
16/18 |
26.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Anna sen itse hoitaa lukio. Ei tuo niin huonosti mene. Älä puutu asiaan.

Löytää vielä oman paikkansa

Vierailija
17/18 |
26.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Taitaa olla tänä vuonna jo vähän myöhäistä mutta itse toimisin niin, että jos ei kerran innosta lukiota käydä niin yhteishaussa sitten hakemaan amiskoulutusta. En tosiaan itse jaksaisi elättää täysi-ikäistä ihmistä joka vain velttoilee kotona lukiossa vääjäämättä kuluvaa neljää vuotta.

Masennus on se mitä aina tarjotaan murrosiän normi-kipuiluihin, jotka kuuluvat kasvamiseen ja kehittymiseen ja joita ei saisi millään lääkityksellä vaimentaa, koska ne kasvattavat nuoren henkistä jaksamista ja itsenäistymistä. Toki on mahdollista, että AP juuri sinun lapsen kohdalla on kyse todellisesta masennuksesta, mutta se on sitten syytä lääkärin ajan kanssa diagnostisoida ja hoitaa. Mutta tuossa elämänvaiheessa asiaan kuuluu tietty elämän realiteettien läpsäisy avokämmenellä poskelle, joten te vahemmmat olette aika tärkeitä siinä lähdettekö ohjaamaan nuorta psykologin pakeille vai arvioitteko tuon olevan normaalia kasvuangstia.

Vierailija
18/18 |
26.05.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sinun kannattaa ottaa läheisempi kontakti tyttäreesi. Ala viettämään enemmän aikaa hänen kanssaan ja tee yhteisiä kivoja asioita. Käy matkoilla ja leffassa. Keskustele. Ehkä hän haluaisi aloittaa baletin tms. mikä vaatii ankaraa treenaamista. Jokin urheilulaji? 18 voi aloittaa vielä vaikka mitä. Golfia, tms. Kannusta häntä. Välivuosi Lontoossa? Sieltä palattua olisi kielet kymppejä. Tukiopetustunteja matikkaan, että saisi siitä vaikka kymppejä. Auta häntä saamaan kymppejä ja onnistumisia, vaikka sitten maksamalla jollekkin sen 50e. Opettajat ovat välillä huonoja lukioissa ja yläasteellakin. Laita kaikki osaamisesi peliin ja nosta häntä omalla avullasi ylöspäin. Kyllä se siitä.

Voi menisikin se noin helposti - maksa jollekin vaikka 50€ että se antaa tukiopetusta niin että matikasta saa kymppejä...

Tai että vuodeksi Lontooseen niin saa sen jälkeen kielistä kymppejä (mulla oli yksi kaveri joka oli koulun jälkeen puoli vuotta Lontoossa eikä silti päässyt läpi enkun kirjoituksista...)

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän neljä viisi