Kaverissa alkanut jokin tuntua oudolta
Onko teille ikinä käynyt niin, että pidemmän ajan kuluessa - tässä tapauksessa pari vuotta - hyvässä kaverissa alkaa jokin mättää?
Minulla on siis muutama hyvä kaveri harrastuksen piiristä, tullut aika läheisiksi viimeisen kahden vuoden aikana. Tästä porukasta pari on pysynyt mielestäni ihan samanlaisena kuin alunperinkin. Parista tykkään nykyään enemmän kuin ennen, kun tunnen heidät paremmin. Pari sitten taas... en pidä heistä enää, enkä osaa edes välttämättä pukea sanoiksi miksi. "Jokin" on saanut hälytyskellot soimaan, jokin siinä miten he kohtelevat muita, enkä enää luota heihin. En osaa mitenkään järjellä selittää, sillä vielä muutama kuukausi sitten oltiin oikein hyviä kavereita, ja edelleenkin meillä on keskenämme hauskaa. Mutta jokin vaan alitajuisesti mättää. Toiselle en haluaisi millään kertoa mitään henkilökohtaista enää, ja toisesta olen alkanut jotenkin paranoidisti ajatella, että se puhuu minusta selän takana pahaa. Mutta päällisin puolin ei ole mitään järkevää syytä epäillä tällaista. Jokin outo fiilis vaan nostaa päätään.
Oletteko kokeneet vastaavaa? Ja olivatko oudot fiilikset oikeutettuja?
Kommentit (6)
if it walks like a duck and quacks like a duck..
Vierailija kirjoitti:
Joo, mun mielestä oli ihan oikeutettuja ne fiilikset. Henk.koht. asioitani oli levitelty ja mulle kerrottu myös muiden tosi henk.koht. asioita, rupes lopulta hälytyskellot soimaan.
Joo, vähän samasta syystä alkoi minulla soida hälytyskellot. Aloin kiinnittämään huomiota, miten nämä kaverit puhuvat ihmisistä, jotka eivät ole paikalla. Jokin siinä alkoi tökkiä, vaikka sitä oli jotenkin vaikeampi huomata kuin tavallista kaksinaamaisuutta. Se oli hienovaraisempaa - tuntuu siltä, että etenkin tämä yksi kaveri odottaa toiselta "lupaa" alkaa puhua muista, ja sitten kun se lupa tulee, paljastuu sellaista ilkeämielisyyttä, joka alkoi ahdistaa minua.
Tosi vaikea selittää. Välillä olen miettinytkin, kuvittelenko koko jutun ja miksi ihmeessä olen alkanut tuntea tällaista negatiivisuutta hyvänä kaverina pitämääni ihmistä kohtaan. Miksi ylipäätään kesti näin kauan huomata mitään?
- ap
Siinä kesti, koska itse ei ole samanlainen, eikä siksi osannut tulkita merkkejä oitis. Näin päättelin, kun kävi samoin.
Koska kaikki ihmiset ovat jokseenkin kehnoja, ihan kaikki. Your best friend could b your worst enemy..
Mut ei toisia ihmisiä kannata ottaa liian vakavasti ja henkilökohtaisesti; ihmiset kävelee ja puhuu ja puhuu ja kävelee joka tapauksessa. Nauttikaa vaan heidän seurastaan !
Jokainen ihmissuhde sisältää tuhon ja kukoistuksen siemenet.
Joo, mun mielestä oli ihan oikeutettuja ne fiilikset. Henk.koht. asioitani oli levitelty ja mulle kerrottu myös muiden tosi henk.koht. asioita, rupes lopulta hälytyskellot soimaan.