Tyttönimi takaisin...
Olen harkitsemassa eron jälkeen tyttönimen vaihtoa takaisin, mutta tuntuu kauhelta rumbalta. Lompsa täynnä erilaisia kortteja, jotka uusittava, passi, ajokortti, käyntikortit, nimikyltit jne.... jne... Puhumattakaan kaikista asiakaskontakteista työssä. Tuntuu aikamoiselta rumbalta. Kokemuksia muillta, menikö kauan kun " viesti meni perille" ?
En kyllä haluaisi roikottaa miehen nimeä, kun kerran ollaan erottu. Olisi hassua, jos ex löytää uuden ja menee naimisiin ja molemmilla; exällä ja uudella, olisi sama sukunimi...
Kommentit (8)
että kannattaa alun perin pitää se oma nimi...
Ammatti oli eri, ei asiakaskontakteja, kortteja kai tasan kaksi lompsassa (pankki ja ykkösbonus)... Ja nyt noin 10 kanta-asiakaskorttia, visa-pankki, luottokortti, jne. jne....
Eli aivan eri asia nyt kuin 12 vuotta sitten...
Pidin eron jälkeen miehen sukunimen, kun oli helpompaa. Lisäksi oli kiva, että mulla ja lapsilla on sama sukunimi. Nyt oon kuitenkin alkanut miettiä tyttösukunimen takaisinottoa. Mulla on uus mies. Naimisissa ei olla, mutta js tulisin vaikka raskaaksi, niin eihän sille vauvalle vois antaa eksän sukunimeä. Ja muutenkin alkais siinä vaiheessa tuntuun omituiselta, että lapsen äidillä on eksän sukunimi. Jos ottaisin tyttönimen takas niin sitten olis 3 nimeä postilaatikossa. Ärsyttää kyllä etukäteen se onnittelukierros, jonka sukunimenvaihto saa aikaseksi, " Ai sää oot menny naimisiin..." Mulla on kyllä aika nätti tyttösukunimi. Ei ois ikinä pitäny ottaa sitä miehen nimeä!!!!
Hassua tässä on se, että mun nykysellä ja eksän nykysellä on samat sukunimet.
Seurustelen vakavasti, ja miesystäväni exällä on yhä miesystäväni sukunimi (ollut jo 16 vuotta). En voisi kuvitellakaan ottavani miesystäväni nimeä, jos menisimme naimisiin (se ei ole todellakaan suunnitelmissa, mutta ymmärrän yskäsi...).
juuri tuohon pyritä?
Perheyhteisöön. Teillähän sellainen selvästi on!
Tehdä lapsia miehelle, josta on eronnut!
Joten itse varmasti tiedät miten silloin meni?