TAIVAANRANNAN MAALARI?

Tapailin yhtä miestä kaksi kesää sitten. Ihastuttiin molemmat päätä pahkaa ja edelleen jalat meinaa mennä alta, kun muistan hetken, jolloin hän alkoi hieroa hartioitani. Todella jalat alta vievä sähköinen lämpö ja aalto kulki lävitseni ja hän koki aivan saman ja oli yhtä ällikällä lyöty kuin itsekin olin. Tapailtiin, mutta hön sitten lemppasi mut koska olin kuulemma turhan lihava. Olin täysin normaalipainoinen, mutta hänen vahva naismakunsa oli mallimittainen tyttö. Ollaan säilytty kavereina, kuukausia oli ettei kuultu, mutta sittemmin ollaan oltu yhteyksissä yhteisten mielenkiinnonkohteiden vuoksi ja muutenkin synkkaa ja ollaan samalla alalla, eri kaupungeissa. Ollan nähty pari kertaa vuodessa.. Nyt kesä ja lämpö ovat saaneet vähän hormoneitani hyrräämään ja olisi taas tarkoitus tavata hänen aloitteestaan. En edelleenkään ole päässyt hänestä yli, huomaan aina kun hän laittaa viestiä että olen edelleen hänen pauloissaan ja en voi ajatella mitään muuta. Hän tuskin minua haluaa, sillä olen tässä parin vuoden aikana saanut lisäkiloja jo ennestään hänen mielestään liian isoon kehooni. Mitä teen? Näenkö enäö ollenkaan häntä? Haluaisin niin kovasti heittäytyä siihen intohimoon ja sähköön mitä silloin oli. Se oli kyllä ennen niitä pohdintoja, kun hän totesi minun olevan liian iso hänelle. Olen tuoreessa suhteessa, hän sinkku.