Lapsi sairaana - kumpi kotiin

Minä jään kotiin aina. Mies on yrittäjä.

Jos nainen on ollut lapsen kanssa kotona koko äitiysloman ja ehkä hoitovapaallakin, niin sitten on miehen vuoro hoitaa lapsen sairaspäivät. Siinä saa mieskin pikku breikin työstä.

Mitä merkitystä palkan epäsuhdalla on tässä, siis jos lapsi on niin nuori, että kotihoito on palkallista. 

Meillä se menee lähinnä niin, että minä (mies) jään odotusarvoisesti kotiin. Teen paljon desktop- työtä ja voin kiriä aikataulut kiinni myöhemmin tai etätyöskennellä lapsen nukkuessa. 

Jos vastuullani on ko. päivänä asiakastapaaminen, johon ei ole tulossa meiltä muita, niin tällöin vaimo. 

Toki joskus käy niin, että se jää kotiin, joka aamulla toteaa lapsen sairaaksi eli jos olen ehtinyt toimistolle ja vaimo toteaa lapsen olevan kuumeessa, jää hän kotiin. 

Se jää kotiin jonka poissaolo vaikuttaa perheen talouteen kaikkein vähiten. Yleensähän se on se pienempituloinen, mutta luulisin että jos lapsen vuoksi tulee usein poissaoloja, työnantajasta riippuen kannattaa varmaan hivenen kikkailla niin ettei kaikki poissaolot kerry sille samalle ihmiselle. Eli joskus kannattaa ottaa hetkellinen isompi taloudellinen menetys kuin riskeerata mahdollinen työpaikan/työtuntien pysyvä menetys. Näin siis meillä on tehty.

Vierailija kirjoitti:

Mitä merkitystä palkan epäsuhdalla on tässä, siis jos lapsi on niin nuori, että kotihoito on palkallista. 

Meillä se menee lähinnä niin, että minä (mies) jään odotusarvoisesti kotiin. Teen paljon desktop- työtä ja voin kiriä aikataulut kiinni myöhemmin tai etätyöskennellä lapsen nukkuessa. 

Jos vastuullani on ko. päivänä asiakastapaaminen, johon ei ole tulossa meiltä muita, niin tällöin vaimo. 

Toki joskus käy niin, että se jää kotiin, joka aamulla toteaa lapsen sairaaksi eli jos olen ehtinyt toimistolle ja vaimo toteaa lapsen olevan kuumeessa, jää hän kotiin. 

Komppi tälle. Se jää kotiin, joka pystyy. Jos kumpikaan ei pysty, niin täytyy järjestää muuten (isovanhemmat, MLL)

Aika harvoin on sitä luksusta, että molemmat pystyisivät, jolloin voisi tehdä siitä sukupuoli- tai palkkatasa-arvokysymyksen.

Se, jolle se on töiden puolesta helpompaa, palkalla ei vaikutusta. Useimmiten mies jää. Hän on it-ammattilainen, jolla on vapaa etätyömahdollisuus. Helppo jäädä kotiin, palavereihinkin pääsee tarvittaessa Skypellä, jos on jotain todella oleellista. Itse olen tuomari. Istuntopäivinä ei voi olla pois.

Se jolla ei ole kriittistä/kiireellistä palaveria töissä jää kotiin.

Minä nainen jään, koska miehen työnantaja vaatii puolisom työnantajalta todistuksen työssäolosta, kun mies jää hoitamaan sairasta lasta. Meillä on erikseen määritelty etäpäivät ja jos lapsi sairastaa etäpäivänäni, miehen työnantaja tulkitsee, että molemmat vanhemmat ovat kotona eli ei maksa palkkaa. Mies on tosin naisvaltaisella työpaikalla, jossa poissaoloja on paljon.

Suunnilleen vuorotellen ja vähän sen mukaan millaisia työkiireitä on. Itse pystyn tekemään jotain etänäkin, mies ei. Palkkaero ei ratkaise, meillä on rahaa ihan riittävästi.

Vierailija kirjoitti:

Se, jolle se on töiden puolesta helpompaa, palkalla ei vaikutusta. Useimmiten mies jää. Hän on it-ammattilainen, jolla on vapaa etätyömahdollisuus. Helppo jäädä kotiin, palavereihinkin pääsee tarvittaessa Skypellä, jos on jotain todella oleellista. Itse olen tuomari. Istuntopäivinä ei voi olla pois.

Tulipa tuosta mieleen että joskus täytyy lääkärinkin jäädä kotiin syystä tai toisesta ja vaikea suunniteltu leikkaus joudutaan siirtämään.

Vierailija kirjoitti:

Minä nainen jään, koska miehen työnantaja vaatii puolisom työnantajalta todistuksen työssäolosta, kun mies jää hoitamaan sairasta lasta. Meillä on erikseen määritelty etäpäivät ja jos lapsi sairastaa etäpäivänäni, miehen työnantaja tulkitsee, että molemmat vanhemmat ovat kotona eli ei maksa palkkaa. Mies on tosin naisvaltaisella työpaikalla, jossa poissaoloja on paljon.

9:llä myös miehen työnantaja vaatii todistuksen, sitten se hankitaan ja mies on sen todistuksen sallimat 3 päivää pois. Itse olen omalla ilmoituksella vain tarvittavat - 1 tai 2 päivää useimmin :)

Mies jäi aina kun se oli mahdollista, jos ei onnistunut niin sitten minä

Ja meillä siis mies hoiti noin 75% lasten sairaspäivistä

Meillä mun palkka on 2/3 miehen palkasta (molemmilla on reilusti yli keskitason palkka). Miehellä on enemmän pakollisia tapaamisia työssään, joten yleensä minä jään. Mies jää sitten aina kun pystyy.

Ei mene näin siksi, että miehen työ olisi palkan suuruuden takia jotenkin tärkeämpi meidän perheen sisällä, vaan tuo, että hänellä on pakollisia kokouksia ym. korreloi siihen palkan suuruuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, jolle se on töiden puolesta helpompaa, palkalla ei vaikutusta. Useimmiten mies jää. Hän on it-ammattilainen, jolla on vapaa etätyömahdollisuus. Helppo jäädä kotiin, palavereihinkin pääsee tarvittaessa Skypellä, jos on jotain todella oleellista. Itse olen tuomari. Istuntopäivinä ei voi olla pois.

Tulipa tuosta mieleen että joskus täytyy lääkärinkin jäädä kotiin syystä tai toisesta ja vaikea suunniteltu leikkaus joudutaan siirtämään.

No juu, toki on mahdollista jäädä pois töistä, saattaisinhan olla itsekin erittäin kipeänä, jolloin olisi pakko. Tarkoitin lähinnä, että jos mitenkään sen voi välttää, niin istuntopäivinä ei voi olla pois, kirjallisten "työpöytäpäivien" kanssa ei ole niin vakavaa. Jos mieskään ei pystyisi istuntopäivänä jäämään kotiin, niin minun vanhempani yleensä pystyvät lapsen silloin hoitamaan, he kun ovat eläkkeellä ja onneksi asuvat lähellä.

t. tuomari

Vuorotellaan. Mitä palkka tuohon kuuluu, työehtosopimuksen mukaan lasta voi hoitaa kotona palkallisesti tietyn ajan.

Mies oli vielä kotona lapsen kanssa vuorotteluvapaalla 5 kk, kun lapsi täytti 2 v. meni pph:lle hoitoon.

Vuorotellen olemme kotona. Sairaan lapsen hoito sen pari kolme päivää on palkallista meillä, joten taloutemme ei menetä rahaa.

Olen lääkäri, joten se, jos jään pois töistä, vaikuttaa enemmän myös muiden ihmisten elämään, kuin mieheni töistä poisjäänti + mies saa työt järjesteltyä helpommin. Palkka ei vaikuta. 

Vähän masentavaa, että oletusarvo tuntuu yhteiskunnassa vielä olevan, että nainen jää kotiin --> kaikki lasten sairastamisen aiheuttamat kulut kasaantuvat naisten työnantajalle --> onko naisen palkkaaminen siis isompi riski? Mukava kuulla, että poikkeuksiakin toki runsaasti on.

Vaimo on ravintola-alalla töissä, joten hänen on paljon vaikeampi sumplia työvuorojaan kuin minulla. Itse teen työtä, jota voin tehdä käytännössä mistä vaan, kunhan nettiyhteys toimii. Voin siis jäädä kotiin ja tehdä ainakin osan päivän tehtävistä. 

Se kumman töiden kannalta on asia helpompi järjestää. Ei siihe tulot liity mitenkään.

Ennen vuoroteltiin, mutta nykyään joudun hakemaan todistuksen niin olen sitten koko sen ajan pois, paitsi jos käy huono säkä ja kollega on pois.