Miksi jotkut haluavat valehdella avustusjärjestöjen varainkäytöstä?

Tuossa oli juuri ketju kehitysavusta ja avustusjärjestöistä, jossa väitettiin, että avustusrahasta muka valtaosa menee hallintoon ja työntekijöiden palkkoihin. Se on paskapuhetta, ja asioiden oikea laita olisi hyvin helppo jokaisen todeta netistä.

Mikä tuollaisia tyyppejä motivoi valehtelemaan?

Haluavatko he etsiä oikeutuksen sille, että eivät halua auttaa, vaan pitävät itsekkäästi kiinni roposistasi.

Todellisuudesaa esimerkiksi Punaisen ristin kuten muidenkin isojen järjestöjen varainkäyttö on hyvin tarkkaan valvottua, koska ne saavat myös kehitysapua. Niiden jokainen hanke tutkitaan valtiontilintarkastajien toimesta.

Esimerkiksi SPR käyttää palkkoihin ja muuhun hallintoon PUOLITOISTA PROSENTTIA LAHJOITUSVAROISTA.

Ei siis todellakaan paljon

https://www.punainenristi.fi/lahjoita/usein-kysyttya-lahjoittamisesta

"Suomen Punaisen Ristin kirjanpito auditoidaan projektikohtaisesti vuosittain, jolloin kaikki alkuperäiset kuitit käydään läpi. Edellytämme myös ulkomaisilta kumppaneiltamme, eli Punaisen Ristin kansallisilta yhdistyksiltä, vuosittaista tilintarkastusta. Joskus kumppaninamme on Punaisen Ristin kansainvälinen liitto tai komitea. Komitea auditoi jokaisen projektin, liitto puolestaan auditoi projektit pistokokeittain."

"Punaisen Ristin kiinteän henkilökunnan palkkoja ei makseta katastrofirahaston keräystuotoista muiden, kuin varainhankintaa työkseen tekevien osalta. Varoista voidaan maksaa katastrofialueella toimivan henkilöstön kuten lääkäreiden, terveydenhoitajien ja logistikkojen palkkakustannuksia. Suomessa toimivan kiinteän henkilökunnan – kuten hallintohenkilöstön – palkkoja rahoitetaan muun muassa jäsenmaksuilla ja SPR:n omien tuotteiden myyntituototoilla sekä ulkopuolisilla avustuksilla kuten RAY-avustukset tai eri ministeriöiltä saaduilla avustuksilla.

Ulkomailla hallintokulujen perusteet vaihtelevat avun kohteesta ja rahoittajasta riippuen.
Katastrofiavun puolella hallintokuluja ei makseta lainkaan keräysrahoista, vaan ne rahoitetaan kokonaan ulkopuolisen rahoittajan toimesta. Hallintokulujen maksimisumma vaihtelee ja saa olla rahoittajasta riippuen 4-10 % rahoittajan osuudesta. Hallintokulut kattavat rahoituksen anomisen, toimeenpanon sekä raportoinnin. Esimerkiksi hurrikaani Sandyn uhrien auttamiseksi meni 200 000 €, josta ei mennyt yhtään euroa hallintokuluihin.

Kehitysyhteistyöpuolella rakenne on toisenlainen, jolloin ulkopuoliseen rahoitukseen vaaditaan aina 15 % omavastuuosuus. Sekä ulkopuolinen rahoitus, että katastrofirahastosta käytetty omavastuuosuus muodostavat ”poolin”, josta korkeintaan 10 % saa mennä hallintokuluihin. Näin ollen voidaan laskea, että lahjoitusvaroista 1,5 % ja ulkopuolisen rahoittajan varoista 8,5 % käytetään hallintokuluihin."