Lue keskustelun säännöt.
Miksi joillekin on niin kauhea asia, että jotkut obat ystäviä exiensä kanssa?
30.04.2018 |
Esimerkiksi kaksi mun parasta ystävää on mun entisiä poikaystäviä, enkä todellakaan luovu jeistä yhdenkään miehen takia. Miehelle tää on onneksi ok, sillä mies olis sit se joka lähtis jos alkaisi kitisemään.
Kommentit (29)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sikäli sinkut tietysti saavat "kaveerata" exiensä kanssa juuri niin paljon kuin ikinä tahtovat. Välillä kylläkin olen hieman kovasanaisestikin ihmetellyt, miksi joku naiivi kaverini edes tahtoo olla ystävä tosi kusipäisen exänsä kanssa. Kun ex on suhteessakin pettänyt ja tehnyt monin tavoin elämästä helvettiä, niin mitä niin mädällä ihmisellä tekee muka ystävänäkään? En ymmärrä. Tuollaiset kaverit vaan tahtovat satuttaa itseään lisää exällä, jolta saavat jatkuvasti epäkunnioittavaa käytöstä.
Minulla on exät kavereita kuten myös miehelläni, mutta on siinäkin vivahde-eroja. Ollaan siis exien kanssa väleissä, jutellaan kun törmätään ja viihdytään samoissa paikoissa mutta ei olla kuitenkaan nyt ystäviä eikä vietetä aikaa tarkoituksenmukaisesti heidän kanssaan. Meistä kummastakin tuntuisi aika nihkeältä jos toinen viettäisi tarkoituksenmukaisesti paljon aikaa henkilön kanssa jota on rakastanut ja jonka kanssa on harrastanut vuosia seksiä.
Mutta jokaisessa parisuhteessa omalla tavallaan :)
Vierailija kirjoitti:
Koska olet joskus tahtonut heitä seksuaalisesti ja rakastanut romanttisesti. Sellaiset tunteet eivät ikinä katoa täysin, etenkin jos olette muka "ystäviä", eli läheisiä. "Ystävänä" pakostikin näet heissä yhä paljon hyvää, joten tuskin välinne ovat ikinä täysin platoniset. Miten voisivatkaan olla, kun olette joskus olleet kumppaneita? Mahdoton ajatuskin.
Yritäpä ap vähän mennä itseesi. Nyt yrität syödä ja säästää kakun yhtäaikaa. Yrität ottaa sekä sinkkuuden että parisuhteessa olemisen hyvät puolet viis viheltämällä kumppanisi tunteista. Olisiko muka sinulle aidosti OK jos miehesi olisi läheinen ystävä entisen heilansa kanssa? Tuskinpa olisi. Tai sitten kuulut tähän polyamoristien pervojen porukkaan, joita ei haittaa vaikka kumppani olisi muidenkin kanssa. Exien kohdalla se riski on kuitenkin niin hälyttävän suuri, että vanha suola janottaa ja ihastuksen tunteita vaan hihittellen salaa koetaan muka-viattomasti, kun pidetään vanhaa heilaa lähellä muka-ystävänä. Piilotettua kissa-hiiri-leikkiä se on. Nautitaan siitä, kun saadaan pidettyä entinen rakkauden kohde lähellä ja annetaan tälle sopivin väliajoin huomion murusia, jotta ex-miehellä pysyy mielenkiinto pysyä "ystävänäsi". Tämä kaikki tietysti nykyiseltä kumppanilta salaa ja silmät selällään tuohtuneena väitetään "Pekan" olevan vaan ystävä nykyään ja haukutaan pelinne tajuavaa kumppania mustasukkaiseksi hulluksi.
Hävettää tuollaisten naisten puolesta. Toivottavasti yksikään mies ei jää kauaa halveksittavaksesi. Kukaan ei ansaitse tuollaista kumppania, joka horaa huomiota vierailta miehiltä ja vielä pahempaa, pitää exiä lähellään.
En ole aloittaja, mutta olen hyvä ystävä eksän kanssa. Rakkauden loputtua meistä hyviä ystäviä. Seksiä ei ollut viimeiseen neljään vuoteen ennen eroa. Enkä voisi edes kuvitella haluavani seksiä eksän kanssa. En tapaile nyt ketään, mutta eksä on tapaillut uutta tuttavuuttta. Eksä on kertonut, että on minun kanssa yhteydessä ystävänä. Onneksi tälle uudelle tuttavuudelle asia on ihan ok.
Minulla on käynyt nimenomaan päinvastoin kun tuossa edellä sanottiin. Minua ei ole koskaan vanhat suolat janottaneet ja kun ero on ollut täysin selvä ja olen sen käsitellyt, tiedän, että sille tielle ei ole enää paluuta.
Ja koska ajattelen omalta kohdaltani näin, en jotenkin edes osaa olla mustasukkainen ex-puolisoiden takia. Muistan joskus kun olin (nyt entisen) miesystäväni kanssa baarissa ja samaan pöytään tuli hänen ex-tyttöystävänsä, tämä miesystävä ihmetteli, ei minua yhtään ärsyttänyt tai ainakin peitin sen tosi hyvin. En todellakaan keksinyt, miksi minua olisi pitänyt ärsyttää, kun vanhat ystävät vaihtavat kuulumisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaveriksi saa jäädä, mutta mielestäni yhteyttä ei tarvitse pitää. Toki saa onnitella esim. uudesta työpaikasta tai vauvasta, jos jotain sellaista vaikkapa facessa näkee, mutta ei muuta yhteistä tarvitse olla tai keksiä yhteistä tekemistä.
Olin parisuhteessa miehen kanssa, joka oli/on ystävä entisen puolisonsa kanssa. Aluksi minua ei millään lailla haitannut heidän välinsä. Pidin itsekin tuosta naisesta.
Pikku hiljaa kävi surullisesti kuultuani vertailua miten exä on mm. minua paljon fiksumpi ja parempi ihminen alkoi heidän ystävyyteensä ja lähes päivittäin yhteydenpito kaikkina vuorokauden aikoina syömään mielialaani.
Totesin, että mun on parempi antaa heidän olla ystäviä kuin olla siinä välissä mieli apeana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eihän se haittaakaan! Itsellänikin on exmiehiä ystävinä. Raja menee siinä kuinka hyvää kaveria ollaan sen eksän kanssa jonka kanssa on tehty lapset. Sellaista en huolisi, koska maailmankuvaani ei sovi että ystävyysparisuhde ja lasten perhe rikotaan siksi että ollaan vain hyviä ystäviä, mutta sukupuolielämä halutaan hakea muualta. Silloin pitää mielestäni pysyä yhdessä lasten takia, mikäli yhdessäolo ei kerran kariudu, ja ystäviä pystytään olemaan eron jälkeenkin. En haluaisi miestä joka on munansa takia rikkonut lasten perheen, mutta edelleen kaveeraa lasten äidin kanssa.
niinno, jos harrastatte esim bilettämistä jossa exiä mukana niin helposti saattaa estot unohtua ja kerta kiellon päälle ja sitte onkin raskaana, nykyinen tuskin hyväksyy
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska olet joskus tahtonut heitä seksuaalisesti ja rakastanut romanttisesti. Sellaiset tunteet eivät ikinä katoa täysin, etenkin jos olette muka "ystäviä", eli läheisiä. "Ystävänä" pakostikin näet heissä yhä paljon hyvää, joten tuskin välinne ovat ikinä täysin platoniset. Miten voisivatkaan olla, kun olette joskus olleet kumppaneita? Mahdoton ajatuskin.
Yritäpä ap vähän mennä itseesi. Nyt yrität syödä ja säästää kakun yhtäaikaa. Yrität ottaa sekä sinkkuuden että parisuhteessa olemisen hyvät puolet viis viheltämällä kumppanisi tunteista. Olisiko muka sinulle aidosti OK jos miehesi olisi läheinen ystävä entisen heilansa kanssa? Tuskinpa olisi. Tai sitten kuulut tähän polyamoristien pervojen porukkaan, joita ei haittaa vaikka kumppani olisi muidenkin kanssa. Exien kohdalla se riski on kuitenkin niin hälyttävän suuri, että vanha suola janottaa ja ihastuksen tunteita vaan hihittellen salaa koetaan muka-viattomasti, kun pidetään vanhaa heilaa lähellä muka-ystävänä. Piilotettua kissa-hiiri-leikkiä se on. Nautitaan siitä, kun saadaan pidettyä entinen rakkauden kohde lähellä ja annetaan tälle sopivin väliajoin huomion murusia, jotta ex-miehellä pysyy mielenkiinto pysyä "ystävänäsi". Tämä kaikki tietysti nykyiseltä kumppanilta salaa ja silmät selällään tuohtuneena väitetään "Pekan" olevan vaan ystävä nykyään ja haukutaan pelinne tajuavaa kumppania mustasukkaiseksi hulluksi.
Hävettää tuollaisten naisten puolesta. Toivottavasti yksikään mies ei jää kauaa halveksittavaksesi. Kukaan ei ansaitse tuollaista kumppania, joka horaa huomiota vierailta miehiltä ja vielä pahempaa, pitää exiä lähellään.
Kyllä ne ihan oikeasti ne seksuaaliset tunteet voi kuolla. Meillä ne kuoli jo avioliiton aikana. Olimme kuin veli ja sisko, emme tunteneet enää minkäänlaista seksuaalista vetoa toisiimme. Eipä se sitten ole eron jälkeenkään muuksi toki muuttunut. Minä olen lisäksi tiedostanut olevani aseksuaali, mitä en vielä silloin aikoinaan myöntänyt itselleni, koska sellainen tuntui epänormaaliudelta.
- 8 vuotta eksänsä kanssa parhaat ystävät
Vierailija kirjoitti:
Sikäli sinkut tietysti saavat "kaveerata" exiensä kanssa juuri niin paljon kuin ikinä tahtovat. Välillä kylläkin olen hieman kovasanaisestikin ihmetellyt, miksi joku naiivi kaverini edes tahtoo olla ystävä tosi kusipäisen exänsä kanssa. Kun ex on suhteessakin pettänyt ja tehnyt monin tavoin elämästä helvettiä, niin mitä niin mädällä ihmisellä tekee muka ystävänäkään? En ymmärrä. Tuollaiset kaverit vaan tahtovat satuttaa itseään lisää exällä, jolta saavat jatkuvasti epäkunnioittavaa käytöstä.
Tämä mun eksä on mt-ongelmiensa takia ns. kusipää. En ikinä, koskaan enää voisi olla hänen kanssaan parisuhteessa. Se on meinaan rankkaa kun bipo-häiriö laittaa maniassa ryyppäämään ja pettämään, skitsofrenia välillä pakenemaan peloissaan kodista jne. Mutta ei nämä asiat ystävinä mitenkään haittaa. Esim. jos mies on kovin oudolla mielialalla, voin valita olla tapaamatta häntä tai olla puhumatta puhelimessa hänen kanssaan. Eikä minua tarvitse kiinnostaa esim. hänen maniaiset seksisekoilut, kun hän ei ole minun puolisoni enää.
Sen "kusipäisyyden" toinen puoli sitten on se, että olemme todelliset sielunkumppanit. Olemme molemmat aika erikoisia tyyppejä ja aina kokeneet, ettei ihmiset ymmärrä meitä. Mutta toisiamme ymmärrämme, täydellisesti. Ei sellaista ystävää halua menemään heittää siksi, että emme nyt parisuhteeseen keskenämme pystyneet.
- 8 vuotta eksänsä kanssa parhaat ystävät
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska olet joskus tahtonut heitä seksuaalisesti ja rakastanut romanttisesti. Sellaiset tunteet eivät ikinä katoa täysin, etenkin jos olette muka "ystäviä", eli läheisiä. "Ystävänä" pakostikin näet heissä yhä paljon hyvää, joten tuskin välinne ovat ikinä täysin platoniset. Miten voisivatkaan olla, kun olette joskus olleet kumppaneita? Mahdoton ajatuskin.
Yritäpä ap vähän mennä itseesi. Nyt yrität syödä ja säästää kakun yhtäaikaa. Yrität ottaa sekä sinkkuuden että parisuhteessa olemisen hyvät puolet viis viheltämällä kumppanisi tunteista. Olisiko muka sinulle aidosti OK jos miehesi olisi läheinen ystävä entisen heilansa kanssa? Tuskinpa olisi. Tai sitten kuulut tähän polyamoristien pervojen porukkaan, joita ei haittaa vaikka kumppani olisi muidenkin kanssa. Exien kohdalla se riski on kuitenkin niin hälyttävän suuri, että vanha suola janottaa ja ihastuksen tunteita vaan hihittellen salaa koetaan muka-viattomasti, kun pidetään vanhaa heilaa lähellä muka-ystävänä. Piilotettua kissa-hiiri-leikkiä se on. Nautitaan siitä, kun saadaan pidettyä entinen rakkauden kohde lähellä ja annetaan tälle sopivin väliajoin huomion murusia, jotta ex-miehellä pysyy mielenkiinto pysyä "ystävänäsi". Tämä kaikki tietysti nykyiseltä kumppanilta salaa ja silmät selällään tuohtuneena väitetään "Pekan" olevan vaan ystävä nykyään ja haukutaan pelinne tajuavaa kumppania mustasukkaiseksi hulluksi.
Hävettää tuollaisten naisten puolesta. Toivottavasti yksikään mies ei jää kauaa halveksittavaksesi. Kukaan ei ansaitse tuollaista kumppania, joka horaa huomiota vierailta miehiltä ja vielä pahempaa, pitää exiä lähellään.
En ole aloittaja, mutta olen hyvä ystävä eksän kanssa. Rakkauden loputtua meistä hyviä ystäviä. Seksiä ei ollut viimeiseen neljään vuoteen ennen eroa. Enkä voisi edes kuvitella haluavani seksiä eksän kanssa. En tapaile nyt ketään, mutta eksä on tapaillut uutta tuttavuuttta. Eksä on kertonut, että on minun kanssa yhteydessä ystävänä. Onneksi tälle uudelle tuttavuudelle asia on ihan ok.
Exä kaverina on varmempi kuin kukaan muu, sen kanssa ollaan jo todettu että ei haluat olla keskenään muuta kuin kavereita.
En ole kiinnostunut mieheni eksästä, enkä halua olla kaveri. Kun näen heidät yhdessä, ajattelen heitä panemassa ja alkaa v*tuttaa. En halua ajatella asiaa. Ihan mukava nainen, ei sillä. Mies näkee eksäänsä harvakseltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaveriksi saa jäädä, mutta mielestäni yhteyttä ei tarvitse pitää. Toki saa onnitella esim. uudesta työpaikasta tai vauvasta, jos jotain sellaista vaikkapa facessa näkee, mutta ei muuta yhteistä tarvitse olla tai keksiä yhteistä tekemistä.
Ei varmaan tarvitse, mutta SAAKO, jos haluaa? Varsinkin vähän vanhemmalla iällä asiat harvoin on niin mustavalkoisia... Usein on ihan luontevaa pitää yhteyttä, jopa jäädä ystäviksi, jos ero on tullut kaikessa yhteisymmärryksessä. Eron syitä kun voi olla niin monia, esim. seksuaalisen kipinän loppuminen, se että jompikumpi ei sittenkään ollut enää tai vielä valmis parisuhteeseen vaikeiden edellisten suhteiden jäljiltä jne.
Vierailija kirjoitti:
No eihän se haittaakaan! Itsellänikin on exmiehiä ystävinä. Raja menee siinä kuinka hyvää kaveria ollaan sen eksän kanssa jonka kanssa on tehty lapset. Sellaista en huolisi, koska maailmankuvaani ei sovi että ystävyysparisuhde ja lasten perhe rikotaan siksi että ollaan vain hyviä ystäviä, mutta sukupuolielämä halutaan hakea muualta. Silloin pitää mielestäni pysyä yhdessä lasten takia, mikäli yhdessäolo ei kerran kariudu, ja ystäviä pystytään olemaan eron jälkeenkin. En haluaisi miestä joka on munansa takia rikkonut lasten perheen, mutta edelleen kaveeraa lasten äidin kanssa.
Ei saa olla kaveri exän kanssa jos ei ole lapsia. Miten paljon sinä oikein sitä teoreettista lasta vihaat jos sinun tämä vanhemmat eivät saa olla kavereita?
Vierailija kirjoitti:
Koska olet joskus tahtonut heitä seksuaalisesti ja rakastanut romanttisesti. Sellaiset tunteet eivät ikinä katoa täysin, etenkin jos olette muka "ystäviä", eli läheisiä. "Ystävänä" pakostikin näet heissä yhä paljon hyvää, joten tuskin välinne ovat ikinä täysin platoniset. Miten voisivatkaan olla, kun olette joskus olleet kumppaneita? Mahdoton ajatuskin.
Yritäpä ap vähän mennä itseesi. Nyt yrität syödä ja säästää kakun yhtäaikaa. Yrität ottaa sekä sinkkuuden että parisuhteessa olemisen hyvät puolet viis viheltämällä kumppanisi tunteista. Olisiko muka sinulle aidosti OK jos miehesi olisi läheinen ystävä entisen heilansa kanssa? Tuskinpa olisi. Tai sitten kuulut tähän polyamoristien pervojen porukkaan, joita ei haittaa vaikka kumppani olisi muidenkin kanssa. Exien kohdalla se riski on kuitenkin niin hälyttävän suuri, että vanha suola janottaa ja ihastuksen tunteita vaan hihittellen salaa koetaan muka-viattomasti, kun pidetään vanhaa heilaa lähellä muka-ystävänä. Piilotettua kissa-hiiri-leikkiä se on. Nautitaan siitä, kun saadaan pidettyä entinen rakkauden kohde lähellä ja annetaan tälle sopivin väliajoin huomion murusia, jotta ex-miehellä pysyy mielenkiinto pysyä "ystävänäsi". Tämä kaikki tietysti nykyiseltä kumppanilta salaa ja silmät selällään tuohtuneena väitetään "Pekan" olevan vaan ystävä nykyään ja haukutaan pelinne tajuavaa kumppania mustasukkaiseksi hulluksi.
Hävettää tuollaisten naisten puolesta. Toivottavasti yksikään mies ei jää kauaa halveksittavaksesi. Kukaan ei ansaitse tuollaista kumppania, joka horaa huomiota vierailta miehiltä ja vielä pahempaa, pitää exiä lähellään.
Itse olen voinut olla eksän ystävä juuri siksi, että romanttiset ja seksuaaliset tunteet nimenomaan kuolivat niin totaalisesti, että ystävyys oli mahdollista. Sen sijaan en voinut jäädä ystäväksi miehen kanssa, jonka kanssa suhde katkesi intohimoisessa vaiheessa. Jos elämänkumppanini ei voisi olla ystävä eksänsä kanssa, epäilisin, että hänellä on vielä tunteita tätä kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
En ole kiinnostunut mieheni eksästä, enkä halua olla kaveri. Kun näen heidät yhdessä, ajattelen heitä panemassa ja alkaa v*tuttaa. En halua ajatella asiaa. Ihan mukava nainen, ei sillä. Mies näkee eksäänsä harvakseltaan.
Mulla vähän sama, paitsi että mies näkee eksää säännöllisesti yhteisen lapsen takia. Tuo nainen on kuitenkin mielestäni kaikella tapaa "parempi" kuin minä, ja siksi tunnen alemmuudentunnetta. TUntuu että jos mies on järkevä, ottaisi eksän takaisin. Se on korkeasti koulutettu, pitkä, blondi, hoikka, ylväällä tavalla hyvän näköinen kasvoista. Minä taas olen lyhyenläntä pikku pullukka ja taikinanaama...
Vierailija kirjoitti:
No eihän se haittaakaan! Itsellänikin on exmiehiä ystävinä. Raja menee siinä kuinka hyvää kaveria ollaan sen eksän kanssa jonka kanssa on tehty lapset. Sellaista en huolisi, koska maailmankuvaani ei sovi että ystävyysparisuhde ja lasten perhe rikotaan siksi että ollaan vain hyviä ystäviä, mutta sukupuolielämä halutaan hakea muualta. Silloin pitää mielestäni pysyä yhdessä lasten takia, mikäli yhdessäolo ei kerran kariudu, ja ystäviä pystytään olemaan eron jälkeenkin. En haluaisi miestä joka on munansa takia rikkonut lasten perheen, mutta edelleen kaveeraa lasten äidin kanssa.
Saa erota kunhan ei ole enää väleissä sen jälkeen. Ihan lapsen takia. Mikä logiikka xD
Olen ollut reissussa mieheni ja hänen eksänsä kanssa. He olivat yhdessä opiskeluaikoina, mutta sen jälkeen jäivät ystäviksi. Siis todella mukava nainen, ja kyllä sen vaistoaa ettei heidän välillään ole enää mitään. Hän siis tuli mieheni kotimaahaan Italiaan häävieraaksi ja kysyi voisiko tavata meidät samalla reissulla. No totta kai se sopi. Loppujen lopuksi tehtiin pitkä viikonloppureissu yhdessä kierrellen mieheni kotiseutuja. Oli kyllä todella hauska reissu.
Minäkin haluan tietää!