Lue keskustelun säännöt.
Mistä johtuu yksin-/syrjäänjäämisen pelko?
30.04.2018 |
En siis pelkää olla yksin, mutta sosiaalisista tilaisuuksista ulkopuolelle jääminen pelottaa. Ennen juhlapyhiä, vappuna, uutenavuonna jne olen hermostunut jo etukäteen, että jos ei kukaan tuttavista haluakaan juhlia meidän kanssa. Yleensä asiat on kuitenkin järjestynyt ja olemme juhlineet toisen /useamman perheen kesken.
Muutamia tuttavaperheitä meiltä löytyy, lapsilla on kaikilla useampia hyviä kavereita, mutta silloin tällöin heidän ollessaan kotona esim. 12-vuotias viikonloppuna, sydäntä särkee, että eikö ole ketään kaveria jonka kanssa leikkisi.
Ja asiat on siis periaatteessa hyvin, mullakin pari ystävää (matkan päässä tosin) ja pari kivaa kaveria lähistöllä, joiden kanssa lenkkeillään silloin tällöin yhdessä. Ja mukava mies löytyy. Eli totaalisen yksin en todellakaan ole. Jonkus vaan tulee ahdistustuokioita näiden sosiaalisten suhteiden toimivuudesta ja pysyvyydestä. Miten käsitellä tätä?
Kommentit (7)
On kyllä tosi omituinen ajatusmalli tuo. Eikö teistä omalla perheellä oleminen ole kivaa? Minusta se on parasta kaikista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Off topic, mutta itselleni tuollainen ryhmässä vapun viettäminen olisi ihan kamala ajatuskin. Kotona miehen kanssa kaksin, tänään illalla grilli tulille, skumppaa ja syömistä, huomenna vapaata töistä ja mahdollisuus nukkua pitkään - siinä on kaikki, mitä vapulta odotan.
Mulla on vähän tuota samaa. Miten tällaisesta ajatusmallista pääsee eroon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä tunnelukko? Ja miten se avataan?
Mulla sama, mielelläni kuulen myös vinkkejä asian käsittelyyn.