Miten ihmeessä läheisriippuvaisuudesta eroon? :(

Kaikki hyväksikäyttävät minua, eikä kukaan tunnu ikinä kunnioittavan minua. Kenellekään ei ole väliä minun tunteillani ja minun tulee jaksaa mahdottoman paljon, koska sisäisesti tiedän itse ajaneeni itseni näihin myrkyllisiin ihmissuhteisiin, koska yksinolo on minulle myrkkyä. En osaa antaa tilaa muille, vaan ns. normaalit etäisyydet tuntuvat minusta välirikoilta, jotka surettavat minua valtavasti.

Etenkin miesystäväni ovat aina todella huonoa seuraa, koska ilmeisesti rakastun aina jollakin tapaa riippuvaisiin miehiin, jotka ripustavat elämänsä minun varaani ja tietysti läheisriippuvaisuuteni vuoksi minähän se enemmän riippuvainen kai oikeasti olen. Miehet saavat viedä kaikki rahani ja tehdä minulle ihan mitä vaan, kunhan ovat aina kanssani. Samoin ystäväni. Myös vanhempani ovat todella hallitsevia minua kohtaan ja olen niin tottunut siihen, että sekoaisin jos vanhemmat alkaisivatkin pitää samaa etäisyyttä kuin normaalit vanhemmat pitävät aikuisiin lapsiinsa.

En osaa siis elää omilla jaloillani. Tarvitsen jatkuvaa seuraa ja viihdytystä. En kestä yhtään itseäni ja yksinoloani. Olen 24/7 tekemisissä jonkun läheiseni kanssa, vähintäänkin etänä. Nyt olen todella ahdistunut kun isosiskoni aikoo muuttaa parin viikon sisällä pois luotani. Hän muutti väliaikaisesti eroni jälkeen luokseni, koska olin niin musertunut. En tiedä yhtään, miten ikinä selviän yksin jäämisestä. En ole koskaan asunut yksin. Olen jo alkanut painostaa yhtä miestä muuttamaan luokseni ja vihaan siitä itseäni. :(

MITEN tästä läheisriippuvaisuudesta pääsee eroon? En osaa tehdä mitään yksin, en selviä elämästä yksin, en seiso omilla jaloillani. Janoan joka asiaan jatkuvaa tukea ja kannattelua. En ymmärrä, miten muut ihmiset osaavat jopa asua yksin ja hoitaa elämänsä ja asiansa yksin. Miten he kestävät sitä yksinoloa? Sitä, ettei kukaan ole auttamassa ja tukemassa? Tahtoisin kovasti oppia itsekin pärjäämään. Osaisitteko neuvoa? Olisiko vaikka jotain kirjoja avuksi tai nettijulkaisuja? :(