Miten oppisi olemaan tyytyväinen sinkkuna kun kuitenkin oikeasti kaipaa kumppania?

Hankit sitten sisältöä elämääsi muusta kuin ripustautumisesta toiseen ihmiseen. Opettele tekemään asioita itse, ihan aluksi vaikka masturboimaan kunnolla.

Olen itse samassa tilanteessa, joskin puolison kyvyttömyyden vuoksi jouduin opettelemaan tekemään kaiken itse jo viimeisen 15 vuoden aikana ennen avioeroa: rakensin talomme, remontoin sitä, korjaan autoani, hoidan kaikki juoksevat asiat. Ei niihin kikkeliä tarvita vaan sopivat työkalut ja aivot.

Kun tarvitsen kikkeliä, lainaan sitä tuttavarouvalta hänen luvallaan. Tämmöinen järjestely meillä on ja se toistaiseksi jopa toimiikin. Entinen mieheni on melkoisen kädetön ja aivoton tyyppi, vaikka kikkeli olikin ihan ok.

No kuule.

Tee luettelo siitä, mihin tarvitset sitä kumppania.

Toinen lista siitä, miksi ne kumppaniehdokkaat on olleet huonoja.

Sitten alat kirjoittaa listaa unelmistasi, kaikesta mitä haluat tehdä, esim kesällä.

Oletan että olet nainen. nykyään miehet alkavat heti luetella vaatimuksia. Olethan kaunis, vakavarainen, reipas, urheilullinen, naisellinen ym. Kun suhde alkaa, käydään läpi vaatimukset vaatteista sisustukseen, mitä ohjelmia katsotaan televisiosta, mikä auto sinulla on ja sehän pitää vaihtaa, tv kaipaa uusimista, stereot on liian pienet ym ym. Ja seksi, millainen sinun pitää olla, mikä kohta sinussa on hyvä, mikä huono, mistä mies tykkää, millaisia hepeneitä voisit ostaa jne jne jne.

No niin, tulee uupuminen. Miehet vievät kauheesti energiaa.

Pidätkö kutomisesta, kirjoista, taiteesta, kirjastoista, golfista, uimisesta, sauvakävelystä, netflixistä, leipomisesta, vanhoista lampuista, konserteista, paperinukeista, seinäkiipeilystä, konmarittamisesta tai nihilistisestä säästämisestä?

Aluksi keskityt itseesi ja keräät mielenkiinnon kohteita ja ehkä ilmoittaudut jollekin kurssille.

Sitten katselet, onko työkavereissa sinkkuja ja järjestät vappupiknikin tai alat pitää kirjakerhoa, kutomiskerhoa, leipomisiltoja, viininmaisteluiltoja tai hankit koiran ja alat harrastaa agilitya.

Keskityt vaan elämään ja annat miesten olla.

Tärkeintä on, ettet ajattele, että olet loppuelämän ilman miehenretaletta harmiksesi vaan otat elämän haltuun ja alat suunnitella tulevaisuutta ja toteutat ensin pieniä unelmia ja sitten suuria.

Kun olet päässyt omaan elämääsi tyytyväisenä itseesi hienosti asettautumaan, voi olla että hyvä mies tulee vastaan ja siinä vaiheessa voit tasapainoisesti punnita tilannetta, haluatko tutustua häneen vai toivottaa tarpeettomana hornan tuuttiin.