Lue keskustelun säännöt.
"Sossupummiksi" pudottautuminen
25.04.2018 |
Olen ollut jo vuosia tilanteessa jossa olen taistellut työkykyni puolesta (vaikka en oikeastaan koskaan ole ollut oikeissa töissä) siinä koskaan onnistumatta terapian ja lääkkeiden epäonnistuessa kerta toisensa jälkeen. Nyt minä olen pikkuhiljaa alkanut miettiä että mitä jos vain luovuttaisi. Olen pelännyt toimeentulotuelle täysin pudottatumista sosiaalisen paineen vuoksi ja jopa palstalaisille tuilla eläminen on kuin mörkö kaapissa. Mutta onko se tosiaan niin pelottavaa? Mikä siinä on pelottavaa? Mitä jos onnistunkin löytämään jonkin rauhan kun ei enää tarvitse taistella jonkun illuusion puolesta. Vielä en ole ihan varma mitä teen, mutta kun fyysinenkin terveys on alkanut reistailemaan paineen alla, niin tämäkin vaihtoehto alkaa pikkuhiljaa hiipimään mieleen.
Kommentit (10)
Tällä palstalla 99% elää yhteiskunnan tuilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sinulla on ollut tuloja niin pari vuotta ansiosidonnaista on hyvä liukuma-aika sossupummeuteen. Elintasosta joutuu tietysti tinkimään ja sosiaalisen paskan saa niskaansa, mutta Sinkkumiehen kaltaisia huutelijoita kun aikansa kuuntelee, saa hyvän teflonin kaiken maailman syyllistäjiä kohtaan. Melkein jopa sosiopaatti-tason immuniteetin.
Kaikkea voi kokeilla. Kyllähän sieltä pääsee sitten poiskin, jos haluaa. Työelämä muuttuu nykyään nopeasti, että uusia saumoja aukeaa aivan jatkuvalla syötöllä.
Luulen ettei kovin moni työssäkäyvä hymy huulessa töitä tee ja osa on masentuneitakin, mutta niin tää maailma pyörii että töitä on tehtävä. Jos et ole kertaakaan ollut oikeissa töissä, kannattaako vielä luovuttaa? Työkokeiluja joskus tehneenä voin sanoa että nämä ovat aivan eri asioita keskenään, ja kumma kyllä siitä oikeasta työstä saatava palkka motivoi jaksamaan.
En usko että luovuttaminen ja toimeentulotuelle putoaminen tilannettasi parantaisikaan, kun sitten ahdistaa juurikin tuo sosiaalinen paine mikä pelottaa jo nyt. Kuntouttavaa työtomintaa jossain sinua kiinnostavassa paikassa, jonka fyysinen puolesikin kestää? Älä luovuta vielä, tsemppiä!
En minä tarkoittanut että pysyvästi pudottaudun tuille vaan otan rennommin määrittelemättömän ajan. Ehkä minulla on jokin jumi tullut tästä väkisin yrittämisestä ja se voisi avata sen ja voisin aloittaa puhtaalta pöydältä. Ja tosiaan tuille täysin pudottautuminen on eräänlainen fobia, josta näyttävästi muutkin kärsii, mutta ehkä jos kohtaan sen niin tajuan että ei ole mitään pahaa levätä jos siltä tuntuu. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa ottaa huomioon että jos et ole te-toimistossa ilmoittuneena työnhakijaksi niin kela alkaa melkolailla heti leikata toimeentulotukea, ensin 20% ja sitten 40%. Sossusta voi yrittää täydentävää, mutta ainakin minun kotikaupungissani heillä kuuluu olevan aika ankara linja eli ei välttämättä mitään saa.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ottaa huomioon että jos et ole te-toimistossa ilmoittuneena työnhakijaksi niin kela alkaa melkolailla heti leikata toimeentulotukea, ensin 20% ja sitten 40%. Sossusta voi yrittää täydentävää, mutta ainakin minun kotikaupungissani heillä kuuluu olevan aika ankara linja eli ei välttämättä mitään saa.
Tiedän. Olen nimittäin ollut aikaisemminkin terapioiden välissä alennetulla. Se tässä eniten mietityttääkin että oma talous romahtaa, mutta jos minä organisoin menoni niin ehkä onnistun pärjäämään. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on ollut tuloja niin pari vuotta ansiosidonnaista on hyvä liukuma-aika sossupummeuteen. Elintasosta joutuu tietysti tinkimään ja sosiaalisen paskan saa niskaansa, mutta Sinkkumiehen kaltaisia huutelijoita kun aikansa kuuntelee, saa hyvän teflonin kaiken maailman syyllistäjiä kohtaan. Melkein jopa sosiopaatti-tason immuniteetin.
Kaikkea voi kokeilla. Kyllähän sieltä pääsee sitten poiskin, jos haluaa. Työelämä muuttuu nykyään nopeasti, että uusia saumoja aukeaa aivan jatkuvalla syötöllä.
Tuo elintasosta tinkimen näkyy yllättävän vähän. Ollaan siskon kanssa verrattu juuri sitä. Hän on sossupummi ja minä työssä käyvä.
Hän saa asumistukea ja toimeentulotuen harkinnanvaraista osaa yht 520€ (eli vuokra maksetaan kokonaan) ja toimeentulotukea 490€ käteen.
Minä saan käteen kokopäivätyöstäni 1440€, josta maksan vuokraa 505€ (asumistuki 25€ on vähemmetty)
Ero on minusta aika pieni, sisko on aina "vapaapäivällä" ja minä olen aina töissä tai sen vuoksi rättiväsyneenä kotona. Siskolleni maksetaan vesimaksut ja sähkömaksut, jotka minä itse joudun luonnollisesti maksmaan. Siskolleni maksetaan myös kaikki lääkärikulut ja lääkkeet, toisin kuin minulla. Itsellä ei ole juurinyt varaa mennä hammaslääkäriin.
Anna mennä vaan ap.
Täällä yksi sossupummi. 36 vuotta työuraa takana. Yt-neuvotteluissa ulos, 50vuotiaana. Kouluttauduin uudelle alalle, josta en saanut kuin pari lyhyttä pätkää. Nyt 55 vuotiaana, yksineläjänä, ei kelpaa enää mihinkään. On pakko olla "pummina". Kun ei eläkkeellekään pääse. Sori siitä.
Siinä on semmoinen este, että pummeille annetaan kaikki, mutta meille asiat oikein hoitaneille ja säästäneiltä varastetaan myös kerätty omaisuus.
Muuten voisikin ostaa jonkun mökin lapista ja muuttaa sinne.
Sinkkumies