Yhteiset rahat parisuhteessa, kokemuksia? Mies ehdottaa, itsestä tuntuu oudolta

Hienostihan se toimi siihen asti kunnes tajusin, että mies osti "yhteisiä" asioita paljon minua ahkerammin. Mitään ei jäänyt säästöön ja usein ennen tilipäivää tili oli tyhjä, koska taas oli ollut tarjouksessa joku hilavitkutin tai piti maksaa varausmaksuja jne. Käytännössä yhteinen tili oli miehen tili.

Meillä on ollut omat rahat ja yhteinen tili yhteisille laskuille. Budjetti tehdään yhdessä ja loppuihin rahoihin ei toisella ole sanavaltaa.

Käytännössä kerran vuodessa mietitään laskut läpi, pitääkö kilpailuttaa tai lopettaa jotain ja sen mukaan automaattiset siirrot yhteiselle tilille.

Mm. auto ei ole yhteinen kulu, vaikka käytämmekin toistemme autoja välillä ristiin eikä aina jaksa miettiä kumpi tankkasi kumpaa.

Yhdessä ollaan oltu yli 5 vuotta joista 4 saman katon alla. Yksi lapsi. Rahat ovat aina olleet yhteiset, se on tuntunut luonnolliselta kun kerran saman katon alla asutaan ja jaetaan asumiskustannukset ja kaikki muut menot. Omalta tililtäni on maksettu asunnon vuokra, kotivakuutus, netti ja tietenkin oma puhelimeni. Mies maksaa sähkön, auton ja ruuat. Suhteellisen tasan on aina mennyt ja molemmat on tyytyväisiä tähän. Jos haluaa jotain ostaa niin sen ostaa huomioiden yhteisen budjetin. Molemmilla on omat säästötilit, asp-tili sekä lapselle yhteinen säästötili. 

En varmaan osais edes mennä niin, että olis rahat erikseen. Koskaan ei ole tullut ongelmia siitä, että on halunnut ostaa jotain mutta toinen olisi sen kieltänyt. Ymmärrän kuitenkin sen ettei tämä tapa kaikille sovi ja tärkeintä onkin hakea se oma juttu mikä toimii. Voihan tuota yhteistä rahaa kokeilla ilman että avaatte erillistä tiliä sitä varten. Jos se ei tunnu luonnolliselta eikä hyvältä niin sitten palaatte vanhaan takaisin. 

Ei ei ei... Teet niinkuin olet itse suunnitellut, koska se nyt vaan on parempi ja turvallisempi. Miehenä voin sanoa että ero jos tulee, niin alkaa nalkutus siitä että hän on ostanut enemmän, sillä verukkeella että ne rahat nyt vaan on olleet siellä tilillä.

Tietysti voin olla ihan väärässäkin, mutta tekisin silti tuon sinun alkuperäisen suunnitelmasi mukaan -- just in case. Vähän kuin avioehto omalla tavallaan.

Ollaan oltu yhdessä yli kymmenen vuotta ja lähes koko sen ajan mieheni on maksanut minun tililleni koko palkkansa (jättää itselleen vaan taskurahan) josta minä sitten huolehdin laskut ja ylipäätään kaiken finanssipuolen. Tämä tapahtui miehen pyynnöstä ja ollaan oltu käytäntöön kumpikin tyytyväisiä. Tämä ei siis tarkoita sitä, että vain minä käytän rahaa, kyllä se mieskin käy kaupassa tarpeen tullen...

Eli meillä on omat tilit mutta yhteiset rahat:)

Mutta kukin taaplaa tyylillään. Jos miehen ehdotus ei tunnu hyvältä, niin neuvottele toisenlainen sopimus.

Ei. Yhteinen tili, jolle molemmat siirtää jonkun tietyn osuuden palkastaan (esim. 60%) ja siitä maksetaan yhteiset kulut ja neuvotellaan yhdessä isompien kulujen hankintaa. Loppuprosentti on omia menoja varten ja omassa käytössä, ja siihen ei toisella ole sananvaltaa. Saahan siitä omasta osuudestaan käyttää yhteiseen hyvään kanssa, ei se ole kiellettyä.

Meillä on toiminut. Mutta minusta vaatii sen, että ollaan naimisissa, jolloin eron sattuessa omaisuus virallisesti jaetaan. Lisäksi vaatii, että molemmat ovat tunnollisia, luotettavia ja fiksuja rahankäyttäjiä.

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä ollaan oltu yli 5 vuotta joista 4 saman katon alla. Yksi lapsi. Rahat ovat aina olleet yhteiset, se on tuntunut luonnolliselta kun kerran saman katon alla asutaan ja jaetaan asumiskustannukset ja kaikki muut menot. Omalta tililtäni on maksettu asunnon vuokra, kotivakuutus, netti ja tietenkin oma puhelimeni. Mies maksaa sähkön, auton ja ruuat. Suhteellisen tasan on aina mennyt ja molemmat on tyytyväisiä tähän. Jos haluaa jotain ostaa niin sen ostaa huomioiden yhteisen budjetin. Molemmilla on omat säästötilit, asp-tili sekä lapselle yhteinen säästötili. 

En varmaan osais edes mennä niin, että olis rahat erikseen. Koskaan ei ole tullut ongelmia siitä, että on halunnut ostaa jotain mutta toinen olisi sen kieltänyt. Ymmärrän kuitenkin sen ettei tämä tapa kaikille sovi ja tärkeintä onkin hakea se oma juttu mikä toimii. Voihan tuota yhteistä rahaa kokeilla ilman että avaatte erillistä tiliä sitä varten. Jos se ei tunnu luonnolliselta eikä hyvältä niin sitten palaatte vanhaan takaisin. 

Eli siis teillä ei ole yhteistä tiliä, jonne laitatte lähestulkoon kaikki rahanne. Minusta tämä järjestelynne tarkoittaa, että teillä nimenomaan ei ole yhteiset rahat, vaan maksatte omista rahoistanne yhteisiä kuluja sovitulla tavalla. Ihmettelisinkin kovasti, jos tuossa tilanteessa miehesi lähtisi puuttumaan siihen, mitä omalla tililläsi olevilla rahoillasi teet, kunhan olet hoitanut nuo sinulle kuuluvat maksut sovitusti. Itseäni mietityttää se, että jos vaate- ja muutkin omat hankinnat hoidettaisiin yhteisellä tilillä olevista rahoista, niin tuleeko siinä kuitenkin ajan kanssa riitaa siitä, mitä kukakin saa tai ei saa ostaa (varsinkin silloin jos/kun rahat ovat vähissä)

Kuka muuten lapsen kulut maksaa? Eikö niistäkin tule aika huomattava summa? Meneekö siltä osin tasan?

ap

En minäkään ihan alkuun kaikkea yhteen laittaisi. Jos teidän (rahankäyttö)tapanne osoittautuvat yhteensopiviksi ja aiotte jatkaa yhteiseloa ja kenties jopa virallistaa suhteen, niin sitten voidaan kokeilla.

Sen sijaan yksi yhteinen tili ja omat tilit olisi se ratkaisu, jonka puolesta itse äänestän.

Koska jos sinulla on vain yksi palkka ja miehellä myös sivutuloja, niin hänen ja sinun rahat on yhteisiä, plus hänellä on ns. omaa rahaa.

Ei ne pankkitilit siellä hirveesti tilaa vie, niitä voi olla ihmisellä useampiakin.

"kuka maksaa lapsen kulut"

Jos taloudessa on kaksi aikuista, niin he vastaavat yhdessä talouden kuluista. Se lapsi kuuluu siihen talouteen.

Lapsilisiä ei voi erikseen ohjata jokaisen lapsen tilille, vaan ne tulee yhdelle tilille. Tästäkin pitää voida neuvotella ja sopia kun lapsilisiä hakee.

Ap, älä  missään tapauksessa suostu kuin korkeintaan taloustiliin johon molemmat siirtävät sovitun summa ja loput pysyvät omalla tilillä, johon toisella ei ole käyttöoikeutta

EI yhteiselle tilille, siitä tulee vaan hankaluuksia. Etkä myöskään luovuta pankkitunnuksia miehelle vaikka  mikä  tulisi.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on toiminut. Mutta minusta vaatii sen, että ollaan naimisissa, jolloin eron sattuessa omaisuus virallisesti jaetaan. Lisäksi vaatii, että molemmat ovat tunnollisia, luotettavia ja fiksuja rahankäyttäjiä.

Samaa olen ajatellut. Joko naimisiin ilman avioehtoa (tai esim. sellainen avioehto, jolla suljetaan ennen liittoa kerätty omaisuus ja perinnöt pois) + yhteiset rahat, tai sitten avoliitto ja omat rahat.

Avioliiton etuna olisi se, että ei tarvitsisi hankintoja tehdessä olla niin tarkkana siitä, kuka mitäkin maksaa. Alustavasti tämän yhdessäoloajan perusteella tämä voisi sopia meille ihan hyvin. Tässä mallissa olisi varmaan tärkeää se, että isommat hankinnat tulisivat aina molempien nimiin. Esim. asunnon ostaminen tulee olemaan meillä jossakin vaiheessa ajankohtaista. Olisiko tässä muuta muistettavaa tai huomioitavaa?

Avoliitto taas tarkoittaisi, että rahaa käytettäessä olisi säännöllisesti hyvä varmistaa, että maksut hoidetaan suunnilleen tasan. Silloin varmaan kannattaisin tuota, että on yhteinen tili, mutta sinne eivät mene kaikki rahat vaan omaankin kulutukseen jätetään jotain. Sitten itse hankitut tavarat myös jäävät itselle, jos tulee ero. Mutta entä jos sitten hankimme jotain isompaa, kuten asunnon? En osaa miettiä kuviota loppuun asti. Onko tässä riski, että toinen (kumpi tahansa) joutuisi eron tullessa epäreiluun asemaan?

ap

Vierailija kirjoitti:

Olemme eläneet vuoden etäsuhteessa ja aiomme nyt muuttaa yhteen, kun mies sai töitä paikkakunnaltani. Olemme käyttäneet rahaa tänä aikana mm. yhteiseen ulkomaanmatkaan ja tavanomaisiin ravintolassa syömisiin jne. Kaikki on sujunut hyvin, ja kiistaa rahankäytöstä on syntynyt vain silloin, kun kumpikaan ei olisi halunnut antaa toisen maksaa jotain, vaan on ollut sitä mieltä että on oma vuoro maksaa.

Nyt mies ehdotti että yhteen muuttaessamme avaisimme yhteisen tilin, ja hänen koko palkkansa maksettaisiin tuolle tilille. Hänellä on myös vähäisiä sivutuloja muualta, mutta nuo palkkatulot hän haluaa laittaa "perheen" hyväksi. Tililtä maksettaisiin sitten vuokra, ruoka ja muut yhteiset kulut, ja lisäksi vaate- ja muita ostoksia sen mukaan kuin siellä on ylimääräistä rahaa.

Itse olen tottunut tapaan, jossa molemmilla on selkeästi omat rahat. Yhteiselle tilille voidaan siirtää kummaltakin sen verran, että yhteiset kulut (vuokra, ruoka, vakuutukset jne.) tulevat sieltä maksetuksi, mutta ei sen enempää. Jos mies siirtäisi koko palkkansa tuolle tilille, minun pitäisi mielestäni tasapuolisuuden nimissä itsekin tehdä samoin. Mutta minusta tuntuisi hankalalta sitten käyttää niitä rahoja omaan kuluttamiseeni ja kokisin, että miehen mielipidettä on kysyttävä siihen, jos haluan tehdä jonkun henkilökohtaisen hankinnan, joka ei ole välttämättömyys vaan valinnanvaraista kuluttamista. Onhan sillä tilillä myös miehen sinne laittamia rahoja.

Onko täällä muilla miehen kanssa yhteiset rahat ja miten tällainen on toiminut käytännössä?

Meillä on omat tilit mutta käytännössä rahat käytetään yhteisesti. Ei kumpikaan vahdita toisen pikkuostoksia. Katsotaan että laskut tulee hoidetuiksi ja rahat riittävät koko kuuksi.

Kaikki isommat menot harkitaan yhdessä, koska tulot kuitenkin aika pienet. Toiminut jo 20 v.

Älä suostu jos ei tunnu hyvältä. Minulle ei myöskään sopisi pelkkä yhteinen tili, se on ihan riittävä perustelu että ei tykkää.

Vierailija kirjoitti:

En minäkään ihan alkuun kaikkea yhteen laittaisi. Jos teidän (rahankäyttö)tapanne osoittautuvat yhteensopiviksi ja aiotte jatkaa yhteiseloa ja kenties jopa virallistaa suhteen, niin sitten voidaan kokeilla.

Sen sijaan yksi yhteinen tili ja omat tilit olisi se ratkaisu, jonka puolesta itse äänestän.

Koska jos sinulla on vain yksi palkka ja miehellä myös sivutuloja, niin hänen ja sinun rahat on yhteisiä, plus hänellä on ns. omaa rahaa.

Ei ne pankkitilit siellä hirveesti tilaa vie, niitä voi olla ihmisellä useampiakin.

Mies taisi alun perin tarkoittaa tehdä niin, että minun rahani jäisivät kokonaan minulle (minulla on itse asiassa tällä hetkellä pelkästään ns. sivutuloja erilaisista lähteistä), ja hänen rahoillaan kustannettaisiin vuokra, ruoka ym. jutut. Tämä tuntuu minusta niin oudolta, että en taida pystyä sitä hyväksymään, vaikka se ns. oman etuni mukaista olisikin.

ap

Me kokeiltiin yhteisiä rahoja jossain vaiheessa ja se ei sopinut minulle. Tunsin syyllisyyttä, jos käytin rahaa johonkin. Minulle on tärkeää, että minulla on käytössä ihan omaa rahaa, josta en ole tilivelvollinen kenellekään. Yhteiset kulut laitamme puoliksi.

En todellakaan laittaisi vasta vuoden etäsuhteen jälkeen kaikkia rahoja yhteen. Mieluummin yhteinen taloustili ja kummallakin vielä omat tilit, jonne palkka tulee. 

Vierailija kirjoitti:

Ollaan oltu yhdessä yli kymmenen vuotta ja lähes koko sen ajan mieheni on maksanut minun tililleni koko palkkansa (jättää itselleen vaan taskurahan) josta minä sitten huolehdin laskut ja ylipäätään kaiken finanssipuolen. Tämä tapahtui miehen pyynnöstä ja ollaan oltu käytäntöön kumpikin tyytyväisiä. Tämä ei siis tarkoita sitä, että vain minä käytän rahaa, kyllä se mieskin käy kaupassa tarpeen tullen...

Eli meillä on omat tilit mutta yhteiset rahat:)

Mutta kukin taaplaa tyylillään. Jos miehen ehdotus ei tunnu hyvältä, niin neuvottele toisenlainen sopimus.

Eikö verottaja puutu tällaiseen, siis etkö joudu maksamaan esim. lahjaveroa, kun mies antaa sinulle tuosta vain suuria summia rahaa? Oletteko siis naimisissa?

ap

Mitä enemmän mies makselee omista tuloistaan kaikkea yhteistä, niin sitä hankalampaa tulee emotionaalisesti sinulle myöhemmin erota (jos siis huonosti menee ja ero tulee). Syynä se, että voit myöhemmin kokea että olet "velkaa", ja jos et, voi mies alkaa vetämään ässää hihasta että "minä maksoin näin paljon ja sinä et ole maksanut mitään siihen verrattuna".

T. Sama mies

Vierailija kirjoitti:

Älä suostu jos ei tunnu hyvältä. Minulle ei myöskään sopisi pelkkä yhteinen tili, se on ihan riittävä perustelu että ei tykkää.

En tietenkään suostukaan. Pyysin kommentteja siitä, miten erilaiset vaihtoehdot käytännössä toimivat, ja miksi. Olen itse ollut vain yhdessä avoliitossa ennen tätä, ja siinä oli täysin erilliset rahat eikä edes yhteistä tiliä, joten en voi tietää miten muut mallit mahdollisesti toimivat, ja mitä etuja niissä olisi.

ap