Eronneet.. lasten asumisesta eron jälkeen kysymyksiä.

Isä tapaa pääsääntöisesti joka toinen viikonloppu ja lomilla viikon pätkiä. Lapset eron tapahtuessa 4, 6 ja 12. Monta vuotta mennyt ihan pääsääntöisesti mukavasti, isä muuttanut koko ajan kauemmaksi, joten muu järjestys ei ole mahdollinen.

Meillä otettiin 3,5-vuotiaan kanssa kokeiluun viikko/viikko vuoroasuminen, hyvin on toiminut ja vaikutus näkyy lapsessa positiivisesti (nyt 4v). Aiemmin isä ei oikein jaksanut ottaa vastuuta lapsesta, nyt heidän välilleen kehittynyt hyvä suhde ja olemme kaksi tasavertaista vanhempaa. Edellyttää tietysti hyvää kommunikointia meidän välillä ja suht lähekkäin asumista.

Vierailija kirjoitti:

Isä tapaa pääsääntöisesti joka toinen viikonloppu ja lomilla viikon pätkiä. Lapset eron tapahtuessa 4, 6 ja 12. Monta vuotta mennyt ihan pääsääntöisesti mukavasti, isä muuttanut koko ajan kauemmaksi, joten muu järjestys ei ole mahdollinen.

Voisithan sinäkin olla etävanhempi.

Mulla 2 vuotias. Joka toinen vkl hoitaa (ei öitä) ja yhtenä arkipäivänä hakee tarhasta ja hoitaa illan.

Musta vk-vk asuminen tuntuu levottomalle. Itse en tykkäisi sukkuloida kodista kotiin. Vaikea siis uskoa että lapsikaan tykkäisi.

Ensimmäiset puoli vuotta meillä oli vuokra-asunto ja vuorottelimme lasten kanssa kotitalossamme, vaihdoimme aina 3-4 päivän välein.

Sen jälkeen lasten isä muutti pois kodistamme. Lasten huoltajuus ja hoito on ollut 50-50 koko ajan. Ensimmäiset 2 vuotta vaihdoimme aina 3-4 päivän välein, ja esikoisen aloittaessa koulun siirryimme vuoroviikkoihin.

Lapset olivat 4 ja 5 kun erosimme, nyt 8 ja 9. Asumme muutaman kilometrin päässä toisistamme ja arki sujuu todella hyvin. Lasten isän kanssa meillä on erittäin hyvät ja toimivat välit. Joustamme tarvittaessa ja autamme toisiamme. Mitään sen kummempia tukiverkkoja meillä ei ole lähistöllä. Molemmilla on uudet kumppanit, mutta kumpikaan ei asu yhdessä kumppanin kanssa, eikä sellaista ole suunnitelmissakaan.

Elatusmaksuja ei makseta. Lapsilisät maksetaan tilille, jolle molemmilla on käyttöoikeus. Lasten erityiset kulut maksetaan sieltä.

Viikko-viikko, kolme, hyvin toimii. Joustoa molemminpuolin esim. juhlapyhinä ja kodit tarpeeksi lähellä toisiaan.

Lapset olivat erotessamme 15 ja 9 vuotiaita.

Isompi jäi asumaan isän kanssa ja nuorempi muutti minun kanssani.

Koulun jälkeen nyt jo 12v. menee isän luo ja haen hänet sieltä kun pääsen töistä, ja näin mennään arkisin. Viikonlopuksi yleensä menee isän luo.

Lomat saa valita itse että missä haluaa olla, asutaan muutaman kilometrin päässä niin voi liikkua miten haluaa.

Hyvin on toiminut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isä tapaa pääsääntöisesti joka toinen viikonloppu ja lomilla viikon pätkiä. Lapset eron tapahtuessa 4, 6 ja 12. Monta vuotta mennyt ihan pääsääntöisesti mukavasti, isä muuttanut koko ajan kauemmaksi, joten muu järjestys ei ole mahdollinen.

Voisithan sinäkin olla etävanhempi.

Jos kuvittelet, että lapsille on hyväksi vaihtaa koulua noin vuoden välein ja elää hyvin epäsäännöllistä elämää viettävän isän kanssa, niin sitten ole kanssasi samaa mieltä. Muuten luotan lastensuojelun päätökseen, että viikko isällä on riittävän pitkä aika yhteen menoon ja silloinkin pitää varmistaa, että isä on ok kunnossa ja jos lapset ilmoittavat, ettei homma toimi, niin haettava heti pois.

Kolme lasta ja viikko-viikko systeemi. Lapsilisät tulee minulle mutta muuten ei rahaa liiku, suuntaan eikä toiseen. Hyvin on toiminut jo kolme vuotta.

Viikko-viikko näyttää olevan hyvin suosittu malli nykyisin.

Meillä tilanne, että lapset isällä pe-illasta su-iltaan joka toinen v-loppu.

Onhan se toisaalta ihan hullua, että toisella on vastuu arjesta ja lapset ovat toisella vain sen 4pvä/kk. Viikonloppuisin ei tarvitse heräillä kouluun ja huolehtia että arki toimii.

Kaikki lasten neuvolat, vanhempainvartit, hammaslääkärit jne vain toisen vastuulla.

Olen alkanut miettiä jo ihan omankin edun vuoksi, josko isä ottaisi lapsia vaikka joka toinen viikko 4pvä. Voisin joskus käydä itse viikonloppulomilla vaikka.

Mutta vaikeita asioita nämä tapaamiset, varsinkin kun lasten isää näyttää vähän liiaksikin vapaa elämä houkuttavan.

Lapset (kolme alakouluikäistä) asuvat pääasiassa isällään. Mulla periaatteessa joka toinen viikonloppu ja puolet lomista. Mutta käytännössä viikonlopuista joustetaan puolin jos toisin ja joskus lapset ovat myös viikolla minulla tai minä heidän luonaan isän asunnolla. Asumme lähekkäin ja välit ovat hyvät.

Isä tapaa neljä kertaa vuodessa kaksi päivää. Hyvin on sujunut. Ainoa ongelma on isän ostamat vaatteet joita pitävät liian lapsellisina ja jäävät käyttämättöminä kaapin hyllylle.