Miten te saatte sellaisen tasapuolisen parisuhteen muodostettua?

Meillä talousasiat on ainoa juttu mikä toimii. Se on myös ainut syy olla yhdessä.

Ihmisiä on erilaisia. Pitää valita kumppaniksi tyyppi, joka on lähtökohtaisesti sellainen, että haluaa tasavertaisen suhteen ja pystyy siihen. Näitäkin kyllä on.

Vierailija kirjoitti:

Meillä talousasiat on ainoa juttu mikä toimii. Se on myös ainut syy olla yhdessä.

Kyllä se on aika lailla suhteen perusta. Ihminen ei syö yhtään ilmaista ateriaa ja paskalla käyntikin maksaa, pitää olla paperia ja vettä. Ei se ole ihmekään, että talousasiat kiinnostavat suhteessa ja merkitsevät paljon.

Pitäisi enemmän nuorille tähdentää, että et pyöritä liittoa ja perhettä millään rakkaudella loputtomasti. Rahaa pitää olla myös.

Seurustelee ei-wt:n kanssa, niin asiat sutviutuu kuin itsestään.

Ratkaisevaa tässä on se kumppanin valinta. Täytyy olla samansuuntaiset arvot ja toiveet. Molempien tavoitteena ja haaveissa täytyy olla esim se talo. Jos toinen haluaa käyttää rahansa vaikkapa matkusteluun, ryyppäämiseen tai vaikkapa osakkeisiin, niin se talohaave on tuhoon tuomittu. Näistäkin asioista täytyy keskustella rehellisesti ennenkuin mennään yhteen.

Olen valinnut puolison, joka on kanssani samoilla linjoilla näistäkin asioista :)

Kumpikaan meistä ei ole näitä sun-mun-ihmisiä, eikä kumpikaan tuijota rahaa puusilmäisesti pelkkänä rahana. Parisuhteen "omaisuus" muodostuu niin paljon muustakin kuin palkkapussista. Puoliso hoitaa kotona lapsia ja kotia, joten on itsestään selvää, että minä maksan kuluista suuremmman osan. Puoliso on tinkinyt omista tuloistaan, urastaan ja eläkekertymästään yhteisen hyvän takia, joten olisi sairasta vaatia häntä maksamaan kaikista kuluista puolet.

Myös avioehto on laadittu niin, että mahdollisen eron sattuessa hän saa kompensaation tulojensa menetyksistä pikkulapsiaikana. Niin, ja lisäksi meillä on vahva rakkaus ja molemmin puolinen kunnioitus.

Vierailija kirjoitti:

Ratkaisevaa tässä on se kumppanin valinta. Täytyy olla samansuuntaiset arvot ja toiveet. Molempien tavoitteena ja haaveissa täytyy olla esim se talo. Jos toinen haluaa käyttää rahansa vaikkapa matkusteluun, ryyppäämiseen tai vaikkapa osakkeisiin, niin se talohaave on tuhoon tuomittu. Näistäkin asioista täytyy keskustella rehellisesti ennenkuin mennään yhteen.

Meinaatko, että kaikki ovat itselleenkään rehellisiä saatika toiselle, tyyliin: "minä en ota asuntolainaa, haluan asua vuokralla ryypäten ja puhelimessa paskaa jauhaen". Eli kertoisivat kättelyssä näin?

Meillä oli niin samanlaiset arvot erilaisista taustoista huolimatta. Perhe on yksikkö. Lähes nollasta lähdettiin olemaan yhdessä mutta niin vain on 2 taloa rakennettu (3. suunnitellaan:D).

Miehelle oli itsestään selvää kodin- ja lastenhoito yhdessä, ruuanlaitto oli hänelle uutta koska oli 70 -luvun eines/voileipä-äidin kasvattama. Yli kahteenkymmeneen vuoteen ei ole enää eineksiä huolinut:D Ja laittaa itsekin erinomaista ruokaa aina kun ehtii.

Käytännön syistä olen aina hoitanut kaikki raha-asiat molempien puolesta.

Tunsin mieheni 1,5v ennen seurustelun alkua ystävänä joten mitään ylläreitä ei tullut luonteesta tai esim rahankäytöstä. Toki mies haluaisi käyttää rahaa hövelimmin mutta ymmärtää rajoitukset

Lähinnä kävi hyvä tuuri, rakastuin epäitsekkääseen ja vastuuntuntoiseen mieheen ja hän minuun (niin nuorina ja kokemattomina että olisi ollut vaikea arvioida järkevästi toista kumppanina).