Kaikista kauneimpia ovat sellaiset, jotka eivät tiedosta omahyväisenä kauneuttaan.

Ei kauneuden kuulu omahyväisyyttä herättää, sehän on vain geeneissä saatu ominaisuus, ei mikään taitolaji. Se olisi kuitenkin todella outoa, jos ihminen ei peiliin katsoessaan tajuaisi olevansa kaunis. Täytyisi olla joko sokea tai todella tyhmä.

Usein kauneimpia ovat ne jotka eivät ole perinteisen kauniita, eivätkä siksi ymmärrä sitä. Heitä ei paina kauneuden taakka.

Samoin kuin kaikkein älykkäimpiä ovat ne, jotka eivät tiedosta omahyväisenä älykkyyttään.

Väitän kyllä että kaunis ihminen, varsinkin nainen, kyllä pääsääntöisesti tajuaa oman kauneutensa, eikä sen tarvitse tarkoittaa mitään ylpeyttä tai omahyväisyyttä. Miehet kommentoivat kaunista ulkomuotoa sen verran ahkeraan, että olisi aika ihmeellistä jos ei tajuaisi että on muiden silmissä kaunis.

Mitkä seikat saavat teidän tuomitsemaan ihmisen "kauneutensa" tiedostavaksi omahyväiseksi?

Jos joku kaunis ei naura jutuillenne. Ei tykkää hymyillä tekohymyä teille?

Ei muuten vaan välitä sosiaalisuudesta?

On ujo?

Taidat olla vähän simppeli, ap? Se, että joku uskomattoman kaunis esittää sinulle, ettei tiedosta kauneuttaan, ei tarkoita sitä, etteikö hän sitä oikeasti tiedostaisi.

Ongelma on siinä, että vain luulet jonkun kauniin olevan omahyväinen ja tiedostavansa kauneutensa. Luulet niin oletusarvoisesti tietämättä asiaa. Koska olet nössö uliuli jonka on helpompi olla ilman naista.

Eli jos päätän nyt, etten tiedosta olevani kaunis, niin se muuttaa minut maailman luokan kaunottareksi? Huh, sähän voisit alkaa pitää luentoja aiheesta, ei tarvittaisi enää plastiikkakirurgiaa, vaan voisi psykoterapian avulla muuttua kauniimmaksi. Äkkiä kaikki varaamaan aikaa psykoterapeutilta, jospa saisivat taottua kalloonne ettette ole omasta mielestänne kauniita, niin voi olla että ovet Victoria's Secretille avautuvat sen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Usein kauneimpia ovat ne jotka eivät ole perinteisen kauniita, eivätkä siksi ymmärrä sitä. Heitä ei paina kauneuden taakka.

Näitä ihmisiä voi moni pitää jopa rumana, koska kasvot eivät vastaa ns. klassisia kauneusihanteita. Tällainen yksilö on mieleenjäävä kyllä, mutta heidän ulkonäkönsä herättää hyvinkin vastakkaisia mielipiteitä ihmisissä. Tämä saa henkilön luulemaan, että he ovat jopa epäviehättävän näköisiä.

Minäkin haluan itselleni korkeastikouluttautuneen, älykkään, menestyneen ja vaikutusvaltaisen miehen, joka ei omahyväisenä tiedosta olevansa korkeastikoulutettu, älykäs, menestynyt eikä vaikutusvaltainen. Ah.

Aloittajalla taitaa omahyväisyyttä miettiessään olla mielessään ihminen, joka keskittyy kauneuteen paljon. Ihminen, joka taas ei koe kauneutta oleellisimmaksi asiaksi elämässään, ei muka tiedostakaan sitä. Sehän ei pidä paikkaansa. Vaikka kauneutta ei juurikaan ajattelisi arjessaan, kyllä oman ulkonäkönsä laadun tietää. 

Huonoitsetuntoista on tietenkin helpompi hallita, hän kun ei usko ansaitsevansa parempaa.

Kyllä jokainen kaunis tietää olevansa kaunis. Sitten joskus käy niin, että kun oikein pitää jostain ei-kauniista ihmisestä, niin se alkaa näyttää kauniilta omissa silmissä. Ei siis olisi omahyväinen kauneudestaan, koska ei oikeasti edes olisi kaunis. Eli sun pitää ihastua tavikseen ja ihailla se silmissäsi kauniiksi.

Minusta taas kauneus yhdistettynä itsevarmuuteen on vastustamatonta. Enkä tarkoita sillä kauneudesta kumpuavaa leuhkuutta, vaan itsevarmuus on sellaista itsetuntoa, joka ei ole katteetonta, synny muiden mollaamisesta. Ja perustuu älykkyyteen ja sivistykseen ja luottamukseen omiin taitoihin ja tietoihin. Mulla on tuollainen vaimona!