Oletko elämässä epäonnistunut luuseri?
Tuli tuossa mieleen kysäistä onko muitakin luusereita kuin minä. Pienellä sairaseläkkeellä kun toimeen yritän tulla niin hääppöstä se ei ole. Yksin kun asuu ja eläke on muka niin suuri (Kelan mielestä) ettei saa mitään tukiakaan mistään. En ryyppää ja tupakoi mutta silti ei rahat tunnu riittävän. Asumismenot, lääkkeet ja ruoka, siinä se. Sitä kun ei viitsisi pelkällä kaurapuurollakaan loppuelämää elää kun makuaistikin on vielä tallella ja hallituskin on pienentänyt lääkkeiden korvattavuutta niin maksaa nekin enemmän. Asumismenotkin kasvaa vuosi vuodelta.
Voitte uskoa miten olen kateellinen perheellisille joilla on varaa matkustella, ostaa vaatteita ym. Toisaalta kun ei ole perhettä niin kun konkurssi koittaa niin voi vetää itsensä hirsipuuhun surutta. Sehän se koittaa väkisinkin kun eläke ei nouse kun taas kaikki muu nousee.
Miksen mene töihin? Olin töissä mutta en enää pysty. Miksen ole perustanut perhettä? Kun en köyhänä rumiluksena ole kenellekään kelvannut.
Kommentit (2)
Olen vapaaehtoisesti luuseri. Minusta on mukavampaa elellä omaan tahtiin ja tutkia maailmaa ruohonjuuritasolla kuin sotia, väitellä tai kilpailla markkinaralleissa. Sinänsä sinä olet onnistuneempi luuserina kuin minä, kun sentään kadehdit kunnon kansalaisia ja tällä tavoin kannustat heitä eteenpäin. Minua ei monikaan jaksa, kun en ole kiinnostunut "parantumaan" tai ihaile "ylempiäni".
En ainakaan omasta mielestäni. On lapsi ja mies, iso omakotitalo ja molemmilla ihan ok työpaikat. Olen hoikka ja urheilullinen. Nyt mietitään tehdäänkö toinen lapsi vai otetaanko koira 🤔