Plussasin! Olo ristiriitainen vaikkakin jo enimmäkseen positiivinen
Tuli eilen plussattua. Emme ole mieheni kanssa yrittäneet lasta ja olimme sopineet että kolmatta yritetään _ehkä_ sitten joskus muutaman vuoden päästä. No näin kävi vaikka ehkäisy oli olevinaan kunnossa (kondomi). Nyt kun olen jo päässyt alkujärkytyksestä (meinasi itku tulla kun tikku näytti plussaa) niin ehkä tämä on tarkoitettu näin, tämä kyseinen lapsi haluaa kovasti tulla perheeseemme ja kyllä me pärjäämme. Nyt olen vakituisessa työsuhteessa (toisin kuin aiemmissa raskauksissa) ja meillä on toimivahko parisuhde, joten mikäs tässä. Mutta. Ei tän näin pitänyt silti mennä! Olen juuri saanut uuden työnkuvan, jossa on aiempaa enemmän vastuuta ja kk tämän jälkeen olenkin raskaana. Hävettää! Kannattaako minun kertoa pomolleni ja työkavereilleni että raskaus oli vahinko enkä tahallani hankkiutunut raskaaksi juuri kun olen saanut vastuuta..?
Mies oli eilen järkyttynyt eikä aamullakaan sanonut sanallakaan asiasta. Jotenkin onnistun syyllistymään ja ajattelemaan että hänen mielestä tämä olisi jotenkin mun vika, varsinkin kun mies on todennut ettei välttämättä halua enempää lapsia. Ja jotenkin pelkään että hän luulee minun tehneeni tämän tahallaan (minulla oli viime vuoden puolella vauvakuumetta..), vaikka todellakaan en ole!
En edes tiedä millaista keskustelua aloituksellani haen, kunhan haluan purkaa tän olon ja mietinnän jonnekin.
Kommentit (4)
No miksei kunnon luotettavaa ehkäisyä käytetty, jos kerran raskaus ei ollut toivottavaa??
Vierailija kirjoitti:
No miksei kunnon luotettavaa ehkäisyä käytetty, jos kerran raskaus ei ollut toivottavaa??
Hormonit eivät aiempien kokemusteni mukaan sovi minulle. Luulen että kolmannen jälkeen jommalta kummalta katkeaa piuhat.. Vaikka mitäpä tämä nyt tähän kuuluu.
Että mua muuten risoo ihmiset jotka laittaa kysymyksen perään kaksi tai useamman kysymysmerkin.
Ap
Ota rauhallisesti. Juttele miehen kanssa. Ei sitä tartte heti mennä töihin kaikille toitottamaan. Ei ole niiden asia.
Älä lähde syyllistymään tai vetämään muutenkaan kovin pitkälle vietyjä johtopäätöksiä yhden päivän puhumattomuudesta. Jutelkaa asiasta, kertokaa mitä tunnette ja pelkäätte ettette tuhoa suhdettanne oletuksiin perustuvien ongelmien takia. Ja malta mielesi vaikka miehesi tarvitsisi pari päivää ennen kuin on valmis puhumaan. Keskity sillä välin vaikka miettimään käytännön järjestelyjä.