Syntyvyyden laskuun toinen näkökulma, miehet on aina lisääntyneet vanhempana kuin naiset.
https://www.stat.fi/til/synt/2016/02/synt_2016_02_2017-12-04_tie_001_fi…
Vuonna 2016 syntyi 52 814 lasta. Sekä syntyneiden lasten määrä että syntyvyys ovat laskeneet kuusi vuotta peräkkäin. Syntyvyys tarkoittaa syntyneiden määrän suhteuttamista synnytysikäisiin naisiin.
Kuuden vuoden aikana syntyvyys on laskenut selvästi kaikissa 20–34-vuotiaiden ikäryhmissä. Lasten saaminen on nykyisin yleisintä 30–34-vuotiailla, hieman yleisempää kuin 25–29-vuotiailla.
Seuraavaksi yleisintä lasten saanti on 35–39-vuotiailla ja 20–24-vuotiailla. 20–24-vuotiailla syntyvyys on alentunut huomattavasti viime vuosikymmeninä. 40–44-vuotiailla syntyvyys on jatkanut lievää kasvuaan, joka alkoi 1970-luvun puolessa välissä.
Koska lasten hankinnan aloittaminen on myöhentynyt, ensimmäisiä lapsia syntyy 35–39-vuotiaille selvästi aiempaa useammin. Kun vuonna 1990 tässä ikäryhmässä 6 naista tuhatta naista kohden synnytti ensimmäisen lapsen, vuonna 2016 vastaava luku oli suurentunut 14:ään.
Syntyvyyden mittaamisessa käytetään yleisesti myös kokonaishedelmällisyyslukua, joka kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät laskentavuoden tasolla.
Vuoden 2016 syntyvyyden mukaan nainen synnyttäisi keskimäärin 1,57 lasta. Tästä kokonaishedelmällisyysluvusta 30-vuotiaat ja sitä vanhemmat muodostivat 55 prosenttia. 1970-luvun alussa heidän osuutensa oli neljäsosa.
Syntyvyyttä voidaan tarkastella myös äidin syntyperän mukaan. Suomalaistaustaisten synnyttäneiden osuus kokonaishedelmällisyydestä on vähitellen pienentynyt ja ulkomaalaistaustaisten vastaavasti suurentunut. Vuonna 1990 ulkomaalaistaustaisten synnyttäneiden osuus kokonaishedelmällisyydestä oli hyvin pieni, koska ulkomaalaistaustaisia oli Suomessa vielä niin vähän.
Ulkomaalaistaustaisten osuus koko maan syntyvyydestä on suurentunut hitaasti 25 vuoden aikana ja vastaa nykyisin lähes 13 prosenttia koko maan syntyvyydestä. Vastaavana aikana ulkomaalaistaustaisten naisten osuus kaikista väestön 15–49-vuotiaista naisista on kuitenkin kasvanut hieman hitaammin, 9,3 prosenttiin.