Pettynyt työelämään
Olen pitkien opiskelujen jälkeen päässyt aloittamaan työelämässä. Minulla on ollut sijaisuuksia ja nyt vakipaikka. Kadun ihan hirveästi alavalintaa sillä alan sosiaalisuudesta huolimatta usein on tullut vastaan esim. työkavereita, jotka ilkeilee ja hankaloittaa työntekoa, vaikka itse olisin yrittänyt pysyä asiallisena ja mahdollisimman huomaavaisena. Silti joudun aina simputettavaksi.
Tänään mietin vaan, kumpa pääsis tästä maailmasta pois. Jos en olisi pelkuri, olisin varmaan jo päättänyt poistua tästä maailmasta aikaa sitten.
En jaksa enää..
Työterveyshuoltoon en voi mennä saikuttamaan ja koeaika käynnissä..
Haluun tehdä töitä mut en haluu tulla kiusatuksi. Help.
Kommentit (11)
Ei kai tuo ongelma saikuttamalla poistu. Puhu pomolle tai vaihda työpaikkaa.
Työpaikan vaihto on hankalaa, lyhyitä pätkiä yleensä tarjolla ja niihinkin on paljon hakijoita.
Alan vaihtoa olen harkinnut, joku sellainen missä ei tarvitse olla niin paljoa ihmisten kanssa. Mutta mikä ala sopisi allergiselle selkävaivaiselle?
Niin ja lisään tuohon vielä että pahoinpelkään että alin pomo voi olla osa ongelmaa, mutta en ole vielä ihan varma.
Ap
Sama juttu. Pidän itse työstä mutta työ"kaverit" ovat kiusaajia, tunnistavat kai heikon, että ei tuo uskalla panna vastaan... haluaisin vaihtaa työpaikkaa mutta työpaikkatarjonta huono :-(
Työttömyys on parempi vaihtoehto kuin sairas työelämä. Silloin kun tulee huono omatunto loisimisesta, voi muistella niitä veemäisimpiä työkavereita, jotka saavat nyt maksaa veroina elantosi.
sovella omaa koulutustasi toisenlaisessa työssä?
älä ota omaksesi kiusatun identiteettiä, se pitää ravistella pois ja vaan vaihtaa kuvioita
Pidä säännöllistä kirjanpitoa kiusaamisesta: kuka kiusasi/keitä oli läsnä/mitä tapahtui/milloin. Pyydä tekijää lopettamaan asiaton käytös, jos tämä ei auta, ota yhteyttä työsuojeluun.
Ammattiliitto ja työsuojeluvaltuutettu. Heihin yhteys ja älä anna kenenkään alistaa! Työelämä olis ihan okei, jos siellä ei olisi noita ankeuttajia, joiden mielestä tienattujen eurojen takia on PAKKO kärsiä. Itseäkin työpaikkakiusattu niin paljon että lopulta ajauduin työkyvyttömäksi, vasten tahtoani. Kärsin mm. sos.tilanteiden pelosta ja paniikkihäiriöstä, kiitos työ"kamujen".
Suomalaiset ovat kiusaajien kansakunta, siksi täällä menee niin huonosti. Taloudellisesti asiat ovat ihan hyvin, koulutustakin on hyvin saatavilla. Ikävä kyllä ihmiset vaan ovat niin sivistymättömiä, että moni kärsii täällä ihan turhaan. Työpaikan saanti on lähes mahdotonta, joten kaikki ollaan jumissa ja ilman näköaloja.
Kokemuksia? Mitä voin tehdä?
AP