Miksi työntekijät pitää harjoittelijoita joinain idiootteina?

Perushoidon jaksolla en kuulemma osannut pedata sänkyjä oikein enkä ajaa vanhusten partoja oikein. Laitoin myös välillä kuulemma "väärät vaatteet" asukkaille, vaikka ihan otin normaalit hyvät vaatteet heidän omista vaatekaapeistaan. Tiesin itsekin aina, että tein täysin oikein ja koin muutenkin monesti olevani koko talon parhain hoitaja. Kaikki talossa olivat perushoitajia, jotka keskittyivät lähinnä juoruiluun ja kahvitteluun.

- ensihoitaja

Ei minuun vaan ole koskaan suhtauduttu harjoitteluissa noin. Aina puhuttu kuin vertaiselle ja annettu yllättävän haastaviakin hommia. Olisikohan tuo passiivis-aggressiivinen ja alentuva suhtautumisesi tässä se ongelma?

Vierailija kirjoitti:

Perushoidon jaksolla en kuulemma osannut pedata sänkyjä oikein enkä ajaa vanhusten partoja oikein. Laitoin myös välillä kuulemma "väärät vaatteet" asukkaille, vaikka ihan otin normaalit hyvät vaatteet heidän omista vaatekaapeistaan. Tiesin itsekin aina, että tein täysin oikein ja koin muutenkin monesti olevani koko talon parhain hoitaja. Kaikki talossa olivat perushoitajia, jotka keskittyivät lähinnä juoruiluun ja kahvitteluun.

- ensihoitaja

Joo mäkin oon kuullut näistä kokemuksista 😂😂

Täh. Minua on aina kehuttu osaavaksi ja oma-aloitteiseksi harjoitteluissa ja olen saanut aika pian samat vastuut kuin vakkaritkin. Toki ei kaikkia oikeuksia. Olisikohan alasta kiinni vai vaikuttavatko harjoittelijan taidot ja ominaisuudet?

Et ole työntekijänä siellä vaan harjoittelijana. Nauti siitä että ei tarvitse ottaa vastuuta asioista vaan voit rauhassa oppia ja mennä tavallaan "muiden siivillä" ja kysyä kysymyksiä, yms.

Vierailija kirjoitti:

Ei minuun vaan ole koskaan suhtauduttu harjoitteluissa noin. Aina puhuttu kuin vertaiselle ja annettu yllättävän haastaviakin hommia. Olisikohan tuo passiivis-aggressiivinen ja alentuva suhtautumisesi tässä se ongelma?

Ei, ongelma ei ole aina opiskelijassa. Monesti se ongelma on nimenomaan harjoittelupaikassa. Ihme syyllistämistä sinullakin. Hienoa, jos itsellesi on sattunut hyviä harkkapaikkoja. Sulla on käyny hyvä tsägä!

Itse harjoittelijana otan kaiken irti enkä todellakaan ole siellä työntekijänä, vaan opettelen asioita. Jos koen jo osaavani jotain, en tee sitä enää. Olen palkatta siellä, joten en todellakaan tee vain huvikseni jotain siellä kuten työntekijät.

Ohjaaja on vastuussa harjoittelijan tekemisistä, joten jos vastuuta ei juuri anneta, se voi kertoa arasta ja epävarmasta ohjaajasta.

Kokemuksen perusteella ehkä 2/10 harjoittelijaa on sellaisia, jotka tekevät oma-aloitteisesti ja haluavat oppia. Iso osa on vaan oikeesti ihan toivottomia tapauksia.

Vierailija kirjoitti:

Perushoidon jaksolla en kuulemma osannut pedata sänkyjä oikein enkä ajaa vanhusten partoja oikein. Laitoin myös välillä kuulemma "väärät vaatteet" asukkaille, vaikka ihan otin normaalit hyvät vaatteet heidän omista vaatekaapeistaan. Tiesin itsekin aina, että tein täysin oikein ja koin muutenkin monesti olevani koko talon parhain hoitaja. Kaikki talossa olivat perushoitajia, jotka keskittyivät lähinnä juoruiluun ja kahvitteluun.

- ensihoitaja

Sama kokemus perushoidon jaksolta. Akuutissa olikin sitten jo aivan eri meininki.

- sh

Itse opiskelen elintarvikealaa ja olen nyt eräässä lounaspaikassa harjoittelussa, kieltämättä välillä tulee tunne kuin luulisivat että mun harjoittelu on joku peruskoulun TETin kaltainen :D

Omat harjoittelut on pääosin ollu mukavia. Muutamassa harkassa kuitenkin ollut se 1-2 inhottavaa "ammattilaista", jotka yrittää löytää jokaisesta tekemisestäsi jotain vikaa. Ihan siis jostain pienistä mitättömistä asioista. Siis oikeasti täysin mitättömistä asioista, jotka ei liity mihinkään olennaiseen millään tavalla! Lähihoitajana musta yritettiin muutamassa harkassa tehdä joku hlvetin kahvinkeittäjä ja tiskaaja! Kyllä mä kahvia osaan keittää ihan ilman 5-6 viikon harjoitteluakin! Tähän touhuun en suostunut ollenkaan. Olin siellä perushoitoa harjoittelemassa, en kahvia keittämässä.

Olen myös ollut harkassa ravintolassa ja siellä myös meininki oli välillä sellainen, kuin olisi juurikin jossain yläasteen tetissä ollut.

Väittäisin kyllä, että harjoittelupaikan lisäksi asiaan vaikuttaa todella paljon myös harjoittelijan asenne. Jos on liikkeellä sillä mielellä, että osaan jo kaiken ja kouluttaudun teitä korkeammalle, ollaan jo lähtökohtaisesti pielessä.

Niinno... varmaan riippuu aika lailla alasta ja työpaikasta. Minä olen toimittajana valtakunnallisessa mediassa, ja kyllä meillä pyritään heti opettamaan harjoittelijat ns. oikeisiin töihin.

Monet eivät vaan ehkä ihan hahmotakaan taloon tullessaan, että työ on todella teknistä ja erilaisia ohjelmia editoinnista ja taitosta erilaisiin kuvankäsittelyohjelmiin, arkistointeihin ja hr-puolen ohjelmiin pitää hallita liki parikymmentä! Niitä ei mitenkään voi ottaa haltuun edes kuukaudessa.

Joten pitää opetella aika ryydyttäviä teknisiä nåpräämisiä ennen kuin pääsee "toteuttamaan itseään".

Sitä paitsi kun harjoittelijoita ja kaikenlaisia sijaisia ja tuntityöläisiä vaihtuu tiimissä monta vuoden aikana, ei heistä voi millään heti tietää, millaiset valmiudet kullakin on. Koulutus vaihtelee, työkokemus, kielitaito ja erityisalan tuntemus vaihtelee. Osa oppii nopeasti, toinen tarvitsee paljon enemmän toistoa. Eikä ikä ole mikään tae tietotekniikan nopeasta omaksumisesta.

Joten olen pahoillani, aina se, ettei luoteta harjoittelijoihin johdu siitä, etteikö teitä arvostettaisi, vaan siitä, että kokemus on opettanut, että perehdytys on tehtävä huolella. Vakkareilla ei ole kristallipalloa, eikä sinun hakemustasi voi työpaikalla kierrätää kaikkien luumuiltavana niin, että kaikki tietäisivät sinun taustatietosi koulutuksineen ja työkokemuksineen!

Voithan sinä ihan nätisti itsekin sanoa, että tämä on minulle täysin tuttua, olen tehnyt tätä ennenkin siellä-ja-siellä.... sittenkin viisas harjoittelijanohjaaja vähän katsoo, pitääkö puhe paikkansa ja työnjälki on hyvää, eikä kyse ole nuoren työntekijän katteettomasta itsevarmuudesta. Sellaisiakin on nimittäin kyllä nähty, jotka antavat itsestään kovan arvosanan, mutta käytännössä eivät osaa hommaa ollenkaan.

No, ehkä osittain siksi, että iso osa harjoittelijoista käyttäytyy kuin idiootit.

Ja siis huom! Puhun nyt vain omien empiiristen havaintojeni perusteella, ja alasta, jolla tällä hetkellä työskentelen, joka on ei-korkeakouluala.

Työskentelen siis ravintolassa ja meillä on jatkuvasti harjoittelijoita. Osa on ihan hyviä ja motivoituneita, normaaleja ihmisiä. Hyvin moni on kuitenkin kuin toisesta todellisuudesta.

Perus työelämättaidot puuttuvat: tulevat myöhässä usein, näpräävät puhelinta työajalla, ei oma-aloitteisuutta, eivät puhukaan oikein mitään, ei kiinnosta oppia, kyyristelevät vain menemään sen kuusi viikkoa aivot off-asennossa.

Anna noille nyt sitten vastuuta, kun ei voi olla varma osaavatko edes puhua. Siinähän tiskaavat, ei kiinnosta mua.

Korkeakoulualoilla varmasn tilanne eri.

Olen ollut harjoittelijana, ja myöhemmin urallani opastamassa harjoittelijoita. Ihannetilanteessa harjoittelija osaa ne perusasiat ja ymmärtää itse kysyä jos ei jotain osaa. Valitettavan usein olen joutunut kuitenkin opastamaan ihan perusjutuissakin, vaikka alamme ei mitään rakettitiedettä ole. Osa harjoittelijoista ottaa neuvot vastaan neuvoina, osa kuvittelee että *ittuilen. Tarkoitukseni ei milloinkaan ole haukkua harjoittelijaa typeräksi, vaan huolehtia siitä että jo harjoittelun aikana opitaan alalle soveliaat työtavat ja käytännöt. Jos harjoittelijalla on mielessä parempi tapa hoitaa homma, se arvioidaan, ja jos se on hyvä, se otetaan käyttöön.