Mikä on normaalia mustasukkaisuutta? Minkälainen käytös menee yli rajan?

Normaalia on pelätä. Normaalia on pyytää avoimuutta.

Kaikenlainen kyttääminen, syyttely, kieltäminen, vahtiminen, kännykän ja koneen tutkiminen, someprofiileihin puuttuminen, määräily.

En pidä mustasukkaisuudesta, enkä itse juurikaan pode kyseistä vaivaa, niin jo pienikin epävarmuus toiselta ahdistaa.

Toisaalta juuri siksi olenkin suhteessa, jossa on ihan ookoo olla vaikka yön yli kotoa pois ilmoittamatta. Molemmin päin. Muunlaisessa suhteessa en voisi elää ja hengittää vapaasti. Miehellä kesti hetken aikaa tottua, kyräili aina jos olin ollut pidempään poissa. Nykyään hänkin on oppinut nauttimaan vapaudestaan.

"Älä kysy sellaista, mitä et tahdo kuulla" :)

Kun se alkaa vaikuttaa ympärillä oleviin ihmisiin. Eli minusta kaikki kännykän kyttäys, toisten ihmisten syyllistäminen, kumppanin syyllistäminen...yms.

Onpa inhaa, kun ei tiedä mistä hyvästä tulee alapeukkua. Alapeukku ei ole argumentti, eikö hedelmällinen keskustelu kuitenkin ole keskustelupalstan idea.

Jos oma ja kumppanini kokemus on se, että suhteemme on tarpeeksi vahvalla pohjalla kestääkseen sen ulkopuolisen seksin, ei se mitätöi kenenkään muun mustasukkaisuuden kokemuksia, tai tapaa olla ja elää parisuhteessa.

Terv. nro 3