Miten psyykkaat itsesi kestämään, kun huomaat miehen kiinnostuksen hiipuvan

Jätän miehen ennen kuin se ehtii lirkutella mukavia juttuja tyyliin olet ihan kiva mutta..

Parempi vaistota hiljakseen, ettei juttu toimi. Joskus kaikki tuntuu olevan täydellistä ja mies vaan katoaa.

Ei mun tarvitse "kestää". Minusta se on ihan luonnollinen asia, että kiinnostus joskus hiipuu puolin ja toisin. En minäkään ole kiinnostunut kuin harvoista, miksi kaikkien pitäisi olla minusta?

Tähän asti olen odotellut että oma olo pahenee kunnes olen valmis lähtemään. Sitten aloitan miehen kanssa keskustelun suhteen tulevaisuudesta.

Asia hoituu näinkin, mutta en silti välttämättä suosittele. Tähän asti olen suhteissani ollut sen verran nössö etten käy vakavimpia ja vaikeimpia keskusteluja ennen kuin kriisi on päällä ja kaikki oikeasti jo ohi mutta ei vaan olla vielä sanottu sitä ääneen. Olen pelännyt että jätetyksi tuleminen tuntuu pahemmalta ja siitä on vaikeampi päästä yli jos kaikkea toivoaan ei ole menettänyt ja osaa surutyöstä tehnyt etukäteen, ja siksi en ole ottanut riskiä suhteen lopun käyntiin sysäämisestä ennen kuin olen valmis.

Tulevaisuudessa aion elää niinkuin en pelkäisi eroja.

Mulla oli muutaman kuukauden suhde miehen kanssa, jolla varmaankin joku persoonallisuushäiriö. Oli välillä mitä huolehtivin ja rakastavin ja äkkiä kääntyi tyyli uhkailuun jättää minut. Pari ekaa tuollaista kohtausta olin ällikällä lyöty ja surin. Sitten oivalsin, että tuota kahtiajakoa tulisi olemaan hamaan tappiin, ellen tee itse jotain. Kun miehellä oli se kilttikausi päällä, ilmoitin selkeästi, että suhde loppuu tähän. Oli pakko tehdä noin, sillä hullun vaiheen aikana olisi tullut rumaa jälkeä. Sillä oli sellainen sairas kiilto silmissä.

Tuon jälkeen en ole oikein osannut kiintyä keneenkään, vaikka kaksi kunnollista miestä yritti tutustua minuun. 

Varmaankin parempi olla yksin tai sitten pelkkä kaveri miesten kanssa. Seksi kuuluu mielestäni ainoastaan vakiintuneeseen suhteeseen.

En tiiä, ei oo ikinä käyny niin.. sitä ku on hyvä sängyssä niin ei tarvi tuommosista huolehtia

Parempi, ettei ala mihinkään suhteeseen. Säästyy pettymisiltä. Jotenkin aika moni hakee vain hetken hyvää ja sitoutuminen on ihan outo käsite. Toki elämäntilanne vaikuttaa eli jos on perustamassa perhettä, niin on eri lähtökohdasta liikenteessä kuin vuosia sinkkuna ollut yh-vanhempi.

Kun miehen kiinnostus alkaa hiipua, pitää alkaa katsella muita miehiä, jolloin oma mieliala pysyy kohonneena, alkuperäinen mies kiinnostuu uudelleen kun vetäytyy vähän poispäin, tai löytyy uusi, parempi romanssi.

Ei siinä mitään psyykkamista tarvitse. Seuraava mato koukkuun! Ei se ole maailmanloppu jos jonkun kiinnostus lopahtahtaa,koska ei sellainen mun ihmisarvoa alenna.

Noh, jotain defenssimekanismeja käytän.

"Eri defenssimekanismien avulla ihminen säätelee omaa mielentilaansa ja käyttäytymistään ylläpitääkseen psyykkistä tasapainoaan"

Defenssimekanismeja ovat muun muassa kieltäminen, älyllistäminen, arvonkieltäminen (devaluoiminen), selittely (rationalisoiminen), huumori, torjunta (repressio) sekä projektio (sijoittaminen)

Miksi pitäisi olla surullinen? Jos suhde tökkii heti alkuunsa, niin parempi erota heti eikä vasta sitten kun on yhteiset lapset ja lainat. Koska eroon tuollainen kuitenkin päätyy. Parempi ettei hukkaa aikaansa.

Pitkässä suhteessa on yhteisen mietinnän paikka, että mitä tehdään. Ainakaan ei kannata yrittää lakaista asiaa maton alle.

Ei ole tarvinnut psyykata kun kukaan ei ole ollut kiinnostunut että olisin edes suukkoa saanut.

Vierailija kirjoitti:

Ei siinä mitään psyykkamista tarvitse. Seuraava mato koukkuun! Ei se ole maailmanloppu jos jonkun kiinnostus lopahtahtaa,koska ei sellainen mun ihmisarvoa alenna.

Eikö? Ei tietenkään silloin, jos itse ei olisi halunnutkaan jatkaa tapailua ja tutustumista.. 

Älä missään nimessä ala ainakaan roikkumaan ukossa. :D Anna tilaa, tapaile muita ihmisiä... miehen kiinnostus saattaa (huom. saattaa) palata takaisin jos et olekaan koko ajan niin saatavilla. 

Ja toisekseen sun pitää oppia rakastamaan itseäsi ja olemaan yksin. Silloin erot eivät tunnu niin pahalta. Kaikki ovat loppupeleissä yksin täällä maailmassa, siksi kannattaa olla itsensä paras ystävä ja rakastaja. ;)

Totean "hui hai", ja alan panostaa johonkin toiseen kokelaaseen.