Onko kokemusta 80-90-luvulla ostettujen asuntojen jakamisesta osituksessa, jos toinen on käytännössä maksanut asunnot yksin?
Miten ositus menee, jos toinen osapuoli on esim. kuollut, eikä asioista voida sopia? Onko mitään mahdollisuutta saada kuolleelle se osuus asunnon omistuksesta, josta hän on maksanut?
Entä jos henkilö, joka maksoi asunnosta enemmän, olisi elossa, voisiko vaatia toista pitämään vain maksamansa osuuden? Esim. 10%? Tai osoittaa, että tarkoitus ei ollut antaa toiselle lahjaa?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Jos puhutaan aviopuolisoista, eikä ollut avioehtoa ja sopimuksessa on omistusosuus ollut 50/50, niin ei, kuolleen suku ei voi saada asuntoa itselleen sillä perusteella, että se kuollut on maksanut asunnosta enemmän. Vaikuttaa siltä, että yritetään saada lesken asunto omaan sukuun. Sitä paitsi, jos kysessä on aviopuolisot, leskellä on asumisoikeus silti, vaikka asunto olisikin muun suvun omistuksessa. Eli ettei saisi häädettyä leskeä asunnosta kuitenkaan, ellei tällä ole mitään omaa asuntoa, mihin mennä.
Se ei ole "lesken asunto" kun hän ei ole kerran maksanut siitä juuri mitään. Sukulainen ei olisi myöskään erotilanteessa katsonut kumppaninsa ansainneen saada siitä 50%. Mutta näyttää olevan aika yleinen epätietoisuus, ettei maksajana oleminen vaikuttaisikaan omistusosuuksiin. Mietin saako siihen sovittelua, jos tarkoitus ei ole ollut antaa lahjaa.
Se on ihan sama kuka maksoi ja kuinka paljon. Vain sillä on väliä miten omistusprosentti on kirjattu
Asunnot on hankittu ennen avioliittoa, mutta toisaalta avioehtoa ei ole. Mutta se, joka asunnot on maksanut on sanonut, ettei pitänyt niitä toiselle kuuluvina kuin siltä osin, kuin tämä maksoi niistä. Eli ei tiennyt ilmeisesti asian virallista jakaantumisperustetta. Tai sitten valehtelee näin minulle, kun sanoo, ettei niitä ollut tarkoitus antaa vaimolle (vaan mulle).
Vierailija kirjoitti:
Asunnot on hankittu ennen avioliittoa, mutta toisaalta avioehtoa ei ole. Mutta se, joka asunnot on maksanut on sanonut, ettei pitänyt niitä toiselle kuuluvina kuin siltä osin, kuin tämä maksoi niistä. Eli ei tiennyt ilmeisesti asian virallista jakaantumisperustetta. Tai sitten valehtelee näin minulle, kun sanoo, ettei niitä ollut tarkoitus antaa vaimolle (vaan mulle).
Avioliitto ilman avioehtoa tarkoittaa että puolet on vaimon. Sitä ei voi mitenkään selittelyillä ja tarkoituksilla kumota. Selittelyn sijaan tehdään avioehto ennen avioliittoa. Asia ei muuksi muutu vaikka sitä palstalla viikoittain kyselet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos puhutaan aviopuolisoista, eikä ollut avioehtoa ja sopimuksessa on omistusosuus ollut 50/50, niin ei, kuolleen suku ei voi saada asuntoa itselleen sillä perusteella, että se kuollut on maksanut asunnosta enemmän. Vaikuttaa siltä, että yritetään saada lesken asunto omaan sukuun. Sitä paitsi, jos kysessä on aviopuolisot, leskellä on asumisoikeus silti, vaikka asunto olisikin muun suvun omistuksessa. Eli ettei saisi häädettyä leskeä asunnosta kuitenkaan, ellei tällä ole mitään omaa asuntoa, mihin mennä.
Se ei ole "lesken asunto" kun hän ei ole kerran maksanut siitä juuri mitään. Sukulainen ei olisi myöskään erotilanteessa katsonut kumppaninsa ansainneen saada siitä 50%. Mutta näyttää olevan aika yleinen epätietoisuus, ettei maksajana oleminen vaikuttaisikaan omistusosuuksiin. Mietin saako siihen sovittelua, jos tarkoitus ei ole ollut antaa lahjaa.
Leskellä on asumisoikeus puolisoiden yhteisenä kotina olleeseen asuntoon vaikkei olisi siitä mitään omistanut ja jopa silloinkin kun leski ei ole petikunnalle edes mitään sukua.
Ei raha tee kivikissaa onneliseksi. Kivikissalta puuttuu kokonaan kyky iloita.
Eli kyseessä on vaimo. Ihan sama kuka asunnon omistaa. Vaimo saa asua siinä kuolemaansa saakka jos haluaa.
Kuolleelle ei saa omistukseen enää yhtään mitään, hän omisti vain sen, mikä oli hänen eläessään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos puhutaan aviopuolisoista, eikä ollut avioehtoa ja sopimuksessa on omistusosuus ollut 50/50, niin ei, kuolleen suku ei voi saada asuntoa itselleen sillä perusteella, että se kuollut on maksanut asunnosta enemmän. Vaikuttaa siltä, että yritetään saada lesken asunto omaan sukuun. Sitä paitsi, jos kysessä on aviopuolisot, leskellä on asumisoikeus silti, vaikka asunto olisikin muun suvun omistuksessa. Eli ettei saisi häädettyä leskeä asunnosta kuitenkaan, ellei tällä ole mitään omaa asuntoa, mihin mennä.
Se ei ole "lesken asunto" kun hän ei ole kerran maksanut siitä juuri mitään. Sukulainen ei olisi myöskään erotilanteessa katsonut kumppaninsa ansainneen saada siitä 50%. Mutta näyttää olevan aika yleinen epätietoisuus, ettei maksajana oleminen vaikuttaisikaan omistusosuuksiin. Mietin saako siihen sovittelua, jos tarkoitus ei ole ollut antaa lahjaa.
Leskellä on asumisoikeus puolisoiden yhteisenä kotina olleeseen asuntoon vaikkei olisi siitä mitään omistanut ja jopa silloinkin kun leski ei ole petikunnalle edes mitään sukua.
Kyseinen asunto ei ole tällainen. Vaimo asuu itseomistamassaan asunnossa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kuolleelle ei saa omistukseen enää yhtään mitään, hän omisti vain sen, mikä oli hänen eläessään!
Totta kai se vaikuttaa, mitä hän omisti, nimittäin perinnönjakoon, ei tämä mikään sosialistivaltio sentään ole.
ap
Vierailija kirjoitti:
Asunnot on hankittu ennen avioliittoa, mutta toisaalta avioehtoa ei ole. Mutta se, joka asunnot on maksanut on sanonut, ettei pitänyt niitä toiselle kuuluvina kuin siltä osin, kuin tämä maksoi niistä. Eli ei tiennyt ilmeisesti asian virallista jakaantumisperustetta. Tai sitten valehtelee näin minulle, kun sanoo, ettei niitä ollut tarkoitus antaa vaimolle (vaan mulle).
Ihan sama mitä sanoi, laki määrää
Kysy lakimieheltä ja maksa sen pyytämä taksa. Tämä ei ole mielipideasia eikä av mikään lakipalsta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asunnot on hankittu ennen avioliittoa, mutta toisaalta avioehtoa ei ole. Mutta se, joka asunnot on maksanut on sanonut, ettei pitänyt niitä toiselle kuuluvina kuin siltä osin, kuin tämä maksoi niistä. Eli ei tiennyt ilmeisesti asian virallista jakaantumisperustetta. Tai sitten valehtelee näin minulle, kun sanoo, ettei niitä ollut tarkoitus antaa vaimolle (vaan mulle).
Avioliitto ilman avioehtoa tarkoittaa että puolet on vaimon. Sitä ei voi mitenkään selittelyillä ja tarkoituksilla kumota. Selittelyn sijaan tehdään avioehto ennen avioliittoa. Asia ei muuksi muutu vaikka sitä palstalla viikoittain kyselet.
Aika moni ei vain ilmeisesti tiedä tätä. Ihmisten mielessä se, joka maksaa on omistaja. Minusta tässä on rikkaampia kohtaan oleva epäkohta.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kysy lakimieheltä ja maksa sen pyytämä taksa. Tämä ei ole mielipideasia eikä av mikään lakipalsta.
Voisipa kysyäkin. Isän edunvalvojana on lakimies. Joskin hänen intresseissään ei tunnu olevan, vaikkakin jos vaimo nyt ottaisi eroa, niin sen pitäisi olla...
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asunnot on hankittu ennen avioliittoa, mutta toisaalta avioehtoa ei ole. Mutta se, joka asunnot on maksanut on sanonut, ettei pitänyt niitä toiselle kuuluvina kuin siltä osin, kuin tämä maksoi niistä. Eli ei tiennyt ilmeisesti asian virallista jakaantumisperustetta. Tai sitten valehtelee näin minulle, kun sanoo, ettei niitä ollut tarkoitus antaa vaimolle (vaan mulle).
Avioliitto ilman avioehtoa tarkoittaa että puolet on vaimon. Sitä ei voi mitenkään selittelyillä ja tarkoituksilla kumota. Selittelyn sijaan tehdään avioehto ennen avioliittoa. Asia ei muuksi muutu vaikka sitä palstalla viikoittain kyselet.
Aika moni ei vain ilmeisesti tiedä tätä. Ihmisten mielessä se, joka maksaa on omistaja. Minusta tässä on rikkaampia kohtaan oleva epäkohta.
ap
Avioliitto on juridinen sopimus, jolla sovitaan omaisuuden, lasten huoltajuuden ja perinnön kaltaisista asioista. Jos menee avioliittoon ilman avioehtoa, on sopinut nämä asiat näin, että puolisolle kuuluu puolet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asunnot on hankittu ennen avioliittoa, mutta toisaalta avioehtoa ei ole. Mutta se, joka asunnot on maksanut on sanonut, ettei pitänyt niitä toiselle kuuluvina kuin siltä osin, kuin tämä maksoi niistä. Eli ei tiennyt ilmeisesti asian virallista jakaantumisperustetta. Tai sitten valehtelee näin minulle, kun sanoo, ettei niitä ollut tarkoitus antaa vaimolle (vaan mulle).
Avioliitto ilman avioehtoa tarkoittaa että puolet on vaimon. Sitä ei voi mitenkään selittelyillä ja tarkoituksilla kumota. Selittelyn sijaan tehdään avioehto ennen avioliittoa. Asia ei muuksi muutu vaikka sitä palstalla viikoittain kyselet.
Aika moni ei vain ilmeisesti tiedä tätä. Ihmisten mielessä se, joka maksaa on omistaja. Minusta tässä on rikkaampia kohtaan oleva epäkohta.
ap
Pariskunnille kuitenkin usein omaisuus on yhteistä vaikka se olisi toisen hankkimaan sillä yhteen mennään sillä ajatuksella että eletään yhdessä mukavaa elämää. Jos avioehtoa ei ollut niin puolet avioparin yhteenlasketusta omaisuudesta Kuuluu leskelle. Mikäli muuta omaisuutta on riittävästi niin välttämättä se ei koske tuota asuntoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asunnot on hankittu ennen avioliittoa, mutta toisaalta avioehtoa ei ole. Mutta se, joka asunnot on maksanut on sanonut, ettei pitänyt niitä toiselle kuuluvina kuin siltä osin, kuin tämä maksoi niistä. Eli ei tiennyt ilmeisesti asian virallista jakaantumisperustetta. Tai sitten valehtelee näin minulle, kun sanoo, ettei niitä ollut tarkoitus antaa vaimolle (vaan mulle).
Avioliitto ilman avioehtoa tarkoittaa että puolet on vaimon. Sitä ei voi mitenkään selittelyillä ja tarkoituksilla kumota. Selittelyn sijaan tehdään avioehto ennen avioliittoa. Asia ei muuksi muutu vaikka sitä palstalla viikoittain kyselet.
Aika moni ei vain ilmeisesti tiedä tätä. Ihmisten mielessä se, joka maksaa on omistaja. Minusta tässä on rikkaampia kohtaan oleva epäkohta.
apPariskunnille kuitenkin usein omaisuus on yhteistä vaikka se olisi toisen hankkimaan sillä yhteen mennään sillä ajatuksella että eletään yhdessä mukavaa elämää. Jos avioehtoa ei ollut niin puolet avioparin yhteenlasketusta omaisuudesta Kuuluu leskelle. Mikäli muuta omaisuutta on riittävästi niin välttämättä se ei koske tuota asuntoa.
Niin. Jos omistussuhteitten mukaan vaimo omistaa puolet, varsinaista ositusta ei ehkä tule. Osa omaisuudesta (jos testamenttia ei ole) on joka tapauksessa suojattu avio-oikeudelta lahjakirjassa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asunnot on hankittu ennen avioliittoa, mutta toisaalta avioehtoa ei ole. Mutta se, joka asunnot on maksanut on sanonut, ettei pitänyt niitä toiselle kuuluvina kuin siltä osin, kuin tämä maksoi niistä. Eli ei tiennyt ilmeisesti asian virallista jakaantumisperustetta. Tai sitten valehtelee näin minulle, kun sanoo, ettei niitä ollut tarkoitus antaa vaimolle (vaan mulle).
Avioliitto ilman avioehtoa tarkoittaa että puolet on vaimon. Sitä ei voi mitenkään selittelyillä ja tarkoituksilla kumota. Selittelyn sijaan tehdään avioehto ennen avioliittoa. Asia ei muuksi muutu vaikka sitä palstalla viikoittain kyselet.
Aika moni ei vain ilmeisesti tiedä tätä. Ihmisten mielessä se, joka maksaa on omistaja. Minusta tässä on rikkaampia kohtaan oleva epäkohta.
apPariskunnille kuitenkin usein omaisuus on yhteistä vaikka se olisi toisen hankkimaan sillä yhteen mennään sillä ajatuksella että eletään yhdessä mukavaa elämää. Jos avioehtoa ei ollut niin puolet avioparin yhteenlasketusta omaisuudesta Kuuluu leskelle. Mikäli muuta omaisuutta on riittävästi niin välttämättä se ei koske tuota asuntoa.
Niin. Jos omistussuhteitten mukaan vaimo omistaa puolet, varsinaista ositusta ei ehkä tule. Osa omaisuudesta (jos testamenttia ei ole) on joka tapauksessa suojattu avio-oikeudelta lahjakirjassa.
ap
Tai siis tasingonmaksua.
ap
Jos puhutaan aviopuolisoista, eikä ollut avioehtoa ja sopimuksessa on omistusosuus ollut 50/50, niin ei, kuolleen suku ei voi saada asuntoa itselleen sillä perusteella, että se kuollut on maksanut asunnosta enemmän. Vaikuttaa siltä, että yritetään saada lesken asunto omaan sukuun. Sitä paitsi, jos kysessä on aviopuolisot, leskellä on asumisoikeus silti, vaikka asunto olisikin muun suvun omistuksessa. Eli ettei saisi häädettyä leskeä asunnosta kuitenkaan, ellei tällä ole mitään omaa asuntoa, mihin mennä.