Miksi aina isompia syytetään sisarusriidoista, vaikka se pienempi osaa ihan samalla tavalla ja osaa olla harvinaisen ärsyttäviä?
Kysymys otsikossa.
Meidän perheessä se oli vallalla useita vuosia. Vaikka äitimme näki, että sisareni haastoi riitaa ja oli äärimmäisen piilovittumainen, niin siitä huolimatta ainoa syyllinen oli isompi joka menetti hermonsa. Tämä sama teema näkyy muuallakin "Isompi kiusaa pienempiään" mutta kun taustoja paremmin tutkitaan niin sieltä selviääkin pienempien tekemä ilkivalta ja kiusanteko, mikä on niin piilotettua. Ärsytti vain kun yksi tuttava tilitti harmillisen yksipuolisesti isompansa tekemästä kiusasta, vaikka kaikille muille on täysin selvää kuka siellä huushollissa päsmäröi ketä. Miksi siis isompia syytetään aina ja heitä laitetaan lujille mutta pienempi pääsee aina luikahtamaan vastuusta ja melkein silitellään päätä?
Mielipiteitä, ajatuksia?
Kommentit (13)
Meillä ainakin isompi ärsyyntyy aivan liian helposti. Ainahan sitä saisi olla riitelemään jos kaikesta provosoituu.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miksi. Tänään junassa todistin miten pikkusisko kiusasi isosiskoaa työntämällä pois koko ajan mihinkä hän ikinä istuikaan ja lopulta hän työnsi takaisin ja tänä tömähti pikkuisen matkan lattialle. Jumalaton huuto ja pikkuneiti juoksee äitinsä syliin ja tämä lohduttaa ja isosisko pyytelee anteeksi. Kyllä ärsytti kun äiti tämän koko ajan vaan katsoi, ei yhtään puuttunut eikä kieltänyt, itse olisin napannut vaan pienemmän kainaloon ja antanut isommalle leikki rauhan tai napannut pienenpää leuasta ja sanonut: pitikö kaivaa verta nenästä. Jos kiusaat kannattaa kestää seuraukset.
Tuttavaperheessä puututtiin tuohon, kun perheen iltatähti tyttö yritti hyppyyttää vanhempia isoveljiään tuohon tyyliin pienellä tekoitkulla väritettynä. Äiti totesi rauhallisesti, että "Pekka" istui siinä ensin odota omaa vuoroa.
Samoja havaintoja. Jostain syystä se pienikin ikäero aiheuttaa sen, että isommalta odotetaan stoalaista tyyneyttä ja kykyä säilyttää hermonsa tahallisesti ärsytettynä.
No ei meillä ainakaan.
Tosin isommalta vaaditaan enemmän, mutta tietysti estetään kenen tahansa tekemä tahallinen ärsyttely esimerkiksi.
Meillä oli juuri tuollaista. Äiti oli itse ollut pikkusisko ja minua rangaistiin aina todella rankasti, pikkusiskoa lellittiin. Minua pidettiin pimeässä komerossa tuntikausia monta kertaa viikossa.
Nykyään en ole kummankaan kanssa missään tekemisissä ollut kymmeniin vuosiin. Mummo ei näe lastenlapsiaan eikä sisko myöskään meitä. Muutin toiselle puolelle Suomea.
Äiti yrittää edelleen soitella ja joulukortti tulee.
En tykkää tuollaisista yleistyksistä, koska asia ei ole aina noin mustavalkoinen.
Sellaiset kasvattajat ovat täysin arsesta.
Vierailija kirjoitti:
En tykkää tuollaisista yleistyksistä, koska asia ei ole aina noin mustavalkoinen.
Ehkä ap tarkoitti, että joissain perheissä jos tuolle linjalle lähdetään, niin ei katsota kumpi oli syyllinen, vaan aina valitaan syytettäväski se vanhempi lapsi.
t.kristallikissa
Jos pienempi on piilosti ärsyttävä omana itsenään ja isompi avoimesti impulsiivisen väkivaltainen (vaikkakin meillä siihen on neurologinen syy), niin pakko siihen käytökseen on vaan puuttua, se vaan ei käy. Kyllä sellainen tilanne voi omia aikojaan syntyä, että yhtä on pakko jatkuvasti oikaista, ei se välttämättä mitään aikuisen puolueellisuutta ja pahuutta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli juuri tuollaista. Äiti oli itse ollut pikkusisko ja minua rangaistiin aina todella rankasti, pikkusiskoa lellittiin. Minua pidettiin pimeässä komerossa tuntikausia monta kertaa viikossa.
Nykyään en ole kummankaan kanssa missään tekemisissä ollut kymmeniin vuosiin. Mummo ei näe lastenlapsiaan eikä sisko myöskään meitä. Muutin toiselle puolelle Suomea.
Äiti yrittää edelleen soitella ja joulukortti tulee.
No eihän tuo ole normaalia ollenkaan, äitisi on/oli jotenkin sairas. Oletko koskaan näin aikuisiällä kysynyt asiasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli juuri tuollaista. Äiti oli itse ollut pikkusisko ja minua rangaistiin aina todella rankasti, pikkusiskoa lellittiin. Minua pidettiin pimeässä komerossa tuntikausia monta kertaa viikossa.
Nykyään en ole kummankaan kanssa missään tekemisissä ollut kymmeniin vuosiin. Mummo ei näe lastenlapsiaan eikä sisko myöskään meitä. Muutin toiselle puolelle Suomea.
Äiti yrittää edelleen soitella ja joulukortti tulee.No eihän tuo ole normaalia ollenkaan, äitisi on/oli jotenkin sairas. Oletko koskaan näin aikuisiällä kysynyt asiasta?
Olen, mutta hän ei mene itseensä vaan syyttää minua. Samoin sisko. Siksi en ole tekemisissä.
En tiedä miksi. Tänään junassa todistin miten pikkusisko kiusasi isosiskoaa työntämällä pois koko ajan mihinkä hän ikinä istuikaan ja lopulta hän työnsi takaisin ja tänä tömähti pikkuisen matkan lattialle. Jumalaton huuto ja pikkuneiti juoksee äitinsä syliin ja tämä lohduttaa ja isosisko pyytelee anteeksi. Kyllä ärsytti kun äiti tämän koko ajan vaan katsoi, ei yhtään puuttunut eikä kieltänyt, itse olisin napannut vaan pienemmän kainaloon ja antanut isommalle leikki rauhan tai napannut pienenpää leuasta ja sanonut: pitikö kaivaa verta nenästä. Jos kiusaat kannattaa kestää seuraukset.