4-vuotiaan raivarit ja uhma, pinna pettää, apua!

Kuulostaa aika pahalta... mutta noin muuten oman pojan satunnaiset raivarit alkoi samassa iässä. Olen vaan joka kerta rauhallisesti ottanut tiukkaan syliotteeseen ettei loukkaa minua tai itseään. Ja kysynyt sen raivon keskellä "tuletko syliin". Jossain vaiheessa lapsi aina purskahtaa itkuun ja vastaa joo, jolloin siis voin hellittää otetta ja hän käpertyy syliin ihan rauhassa. Sen jälkeen keskustellaan mikä kiukuttaa ja painotan aina sitä että vaikka kuinka kiukuttaisi, hän EI SAA SATUTTAA muita. Ja että jos kiukuttaa voi vaikka mennä omaan huoneeseen rauhoittumaan (että se oma huone olisi turvapaikka, ei rangaistus).

Nyt poika täyttää kesällä 6v ja osaa jo paremmin hillitä raivoaan.

Kokeile omegakolmosia lisäravinteena. Auttaa tutkimusten mukaan adhd-lasten käytösongelmiin, sekä aikuisilla ja lapsilla lievään masennukseen. Omalla lapsellani raivarit vähenivät kun omega-kuuri aloitettiin. Valitsin apteekista huolella sellaisen tuotteen jonka päivittäisannostus lapsille sisälsi eniten e-epaa ja dha:ta.

Tämä ei varmaan ratkaise ongelmaasi kokonaan, mutta saattaa hieman helpottaa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tehdä kun 4-vuotiaalla kova uhma ja huono käytös? Lapsi saa ajoittain mielestäni todella pahoja raivareita joita en saa loppumaan. En tiedä mikä olisi sopiva rangaistus.

Tänään lapsi suuttui kun ei saanut syödä yksin puolikasta pienestä juustonaksupussista, vaan jaoin sen puoliksi. Seurauksena lapsi heitteli ja murensi ympäri juustonaksunsa, heitteli tavaroita, puri ja löi minua useita kertoja, sekä repi hiuksistani tuppoja. Huusi ja itki hillittömästi ja kävi entistä agressiivisemmaksi kun yritin siirtää huoneeseensa jäähylle lyömisen takia. Siirto ei onnistunut, koska lapsi oli niin tolaltaan ja kolhaisi päätään siirron aikana (puri niin kovaa että, otteeni irtosi). Potki peiliä ja lopuksi hajotti ison kissan raapimispuun.

On aikaisemmin purrut minulle arpia, ja hajottanut tavaroita ja yhden seinän raivarit aikana. Päiväkodissa käyttäytyy hyvin ja on jopa arka.

Yritän olla hyvä äiti, mutta en halua ainokaisestani mitään hemmoteltua naistenhakkaajaa. En tiedä missä on vika. Hain lapsen neljältä päiväkodista rankan päivän jälkeen ja lupasin leikkiä kun on ensin hetki levätty ja syöty välipalaa (juustonaksut olivat vain osa sitä). Raivari kesti puolisen tuntia ja lapsi mököttää edelleen.

Mitään hyviä ideoita miten korjaisin tilanteen?

Ootko se mun naapuri johon, kuuluu se ääni?!?!

Jään seuraamaan ja toivottamaan tsemppiä. Itse painiskelen samoissa painajaisissa, mutta omani on reilu 2-vuotias tyttö. Puree, läpsii ja potkii, ei onneksi muita kuin minua. Ja juurikin sitä käy noiden puremisten kanssa, että joudun ottamaan inhottavasti kiinni, ja kantaessa ote voi yllättävän puraisun tullessa lipsua, ja sitten lapsella pää kolahtaa johonkin :( Puhumattakaan siitä, että pohjanoteeraus omassa vanhemmuudessa on jo tehty, suusta pääsee itselläkin ties mitä kun oikein hermo menee. Jos jollain on kokemusta ja nimenomaan neuvoja tämän ikäisen kovaan uhmaan, niin mielelläni otan vastaan. En usko että näin pienelle esimerkiksi jäähy toimii. Esikoinenkin kävi uhmaa läpi tässä iässä, mutta ei ollut näin "fyysinen".

Lapsi syö omegaa ja muitakin vitamiineja. Suvussa on adhd:tä, mutta poika osaa kyllä keskittyä kun haluaa. Syliotteessa ei meinaa omat voimat enää riittää ja tuntuu et kiinnipitäminen pahentaa tilannetta. Siksi olen yrittänyt siirtyä jäähyyn. Pelkään et naapurit soittaa joku kerta poliisin. Olen pelännyt taustalla olevan myös jotain sairautta ym. mutten tiedä mitä. Nytkin omat käsivarret ihan verille raavittuina pojan jäljiltä. Tätä on kestänyt jostain vajaa vuoden iästä asti. Yritin saada neuvolasta lähetettävä johonkin tutkimukseen, mutta tuntuu ettei mua oteta vakavasti, vaan tilannetta seuraillaan.

Kannattaa opetella tekniikoita siirtämisen, kiinnipitelyn, pukemisen ym. suhteen.

Esim. kun taluttaa lasta, niin pitää lapsen käsiä suorina ylhäällä, jolloin lapsi ei pääse käsillään huitomaan ja omat kädet pysyvät automaattisesti kaukana lapsen hampaista. Sylissä pitäessä ja pukiessa myös ottaa koko ajan huomioon lapsen suun sijainnin ja mukauttaa otteensa siihen.

Jos tuntuu, että voimat loppuvat kiinnipidellessä, niin voi istua tuolille ja keikauttaa lapsen mahalleen syliin. Siinä asennossa lapsi pysyy paikallaan hyvin pienellä voimankäytöllä.

Apuvälineitäkin voi ottaa käyttöön. Esim. raapimista voi estää pitkillä hanskoilla, jotka saa pysymään lapsen käsissä vaikka kiristämällä ne ranteen ympärille tai mahdollisesti kiinnittämällä ne lapasenpidikkeillä aluspaitaan johonkin saumakohtaan ja todella kireälle. Myös valjaat ovat hyvä väline, niillä saa lapsen vaikka tuoliin kiinni ja toisaalta lasta on helppo taluttaa niissä.

Saako lapsi raivareita muualla kuin kotona?

Oma esikoiseni on aina ollut kova kilahtelemaan perheen kesken, mutta päiväkodissa hän on ollut vähän liiankin kiltti. Liian pitkät ja rankat päiväkotipäivät ovat sitten näkyneet raivareina.

En osaa sanoa muita neuvoja kuin ne tavalliset: tunteiden sanoittaminen, ongelmatilanteiden läpi käyminen jälkikäteen rauhallisena, positiivisen vuorovaikutuksen vaaliminen.

Meillä esikoinen täytti juuri 7. Lyömistä ei enää ole, joskus hän nostaa nyrkin pystyyn, mutta enemmän merkiksi että nyt keittää, jättäkää rauhaan. Viimeksi tänään hän sai järkyttävän huutokohtauksen, mutta se kesti vain 20 sekuntia, ja viiden minuutin päästä hän tuli oma-aloitteisesti pyytämään anteeksi.