Mikä helvetti siinä on että ei moikata takaisin

Mä oon joskus moikannu mutta ei o moikattu takaisin niin en moikkaa vaan odotan että mulle moikataan ja moikkaan takaisin mutta oon ihmetelly samaa asiaa, on juteltu ja näkee uudestaan niin moikkaan mutta ei moikkaa takaisin eikä puhu muutakaan paitsi selän takana ja jos näkee jossain muussa paikassa niin sanoo muille jotain ei yhtään ystävällistä kommenttia eikä mua edes tunne eikä o haluakaan

Moukkamaista.

Moi.

Mä en moikkaa. Inhoan sellaista, että jonkun "perinnäistavan" takia täytyisi harrastaa tuollaista mekanistista, täysin hyödytöntä sosiaalista interaktiota kuin moikkailu, tai small talk. Joten kieltäydyn siitä enkä ole huomaavinani moikkailijaa. 

Onneksi olen miesvaltaisella työpaikalla jossa kukaan muukaan ei moikkaa. Avokonttoriin kukin hipsii aamulla hiljakseen omalle paikalleen sanomatta mitään.

Vierailija kirjoitti:

Moi.

Moi.

Voi se kuulua perus hyviin käytöstapoihin mutta mua ei sellaiset käytöstavat kiinnosta. Niin kauan kuin maan laki ei suorastaan määrää moikkaamaan ja määrää riittävän ankaraa rangaistusta moikkaamattomuudesta, en kuluta energiaani moikkailuun. 

No terve terve? Mitäs sulle kuuluu?

koska bluetooth kuulokkeet korvissa ja 24/7 oltava musiikki päällä pauhaamassa tai ei voi elää koska en voi olla yksin ajatusteni kanssa! wt eläjän tunnistaa tuosta, ja tuollaisiahan ne on usein jotka ei moikkaa, eikö ap?

Kaikkein ärsyttävimpiä ovat ihmiset, jotka on ollut samalla työpaikalla hyvää pataa ja jostain syystä lopettaneet. Tämän jälkeen kun tulee kaupungilla vastaan ollaan kuin ei nähtäs eikä tunnettas. En tarvitsisi mitään kummempaa small talkia tai mitään, mutta kun ei edes tervehtiä osata.

Itselläni on sosiaalisten tilanteiden pelko ja lisäksi Asperger, joten aina en tajua moikata. Yleensä kuitenkin nyökkään.

Kyllä, samaa mieltä, että aina on aikaa sanoa moi, kiitos, anteeksi jne. Hymyn kera. Ei siitä leuat kulu.

Ihmettelin juuri samaa toisessa ketjussa. 

En yleensä tee mielelläni tällaisia yleistyksiä, mutta suomalaiset ovat aika tylyjä ja juntteja. 

Meillä töissä muutama rouva ei koskaan sano mulle huomenta. Ei ikinä, vaikka ollaan oltu jo monta vuotta samassa työssä ja ihan joka aamu ollaan kahvilla samaan aikaan. Mutta kun huoneeseen saapuu kuka vaan muu niin jutellaan ja lirkutellaan ja kehutaan paitaa ja kampausta. Joka ainoa aamu kehuvat toistensa neuleita ym. Ja aina kun  kysyvät mistä se on ostettu niin "Stockmannilta" tietty. Mä en taida ansaita moikkausta koska en osta sieltä vaatteitani. Mutta joo, näin meillä hoitoalalla.

mies50v

En kuule, tai en tajua, että moikkasit mua. Luulen et se on henkilökohtaisesti takanani oleville osoitettu. Jos joku ei ilkeyttään tervehdi, niin älä välitä moisesta p###lävestä.

Minua lähinnä ihmetyttää miten tämä asia voi joitain niin kovasti häiritä? Itse tiedän sekä työpaikallani että naapureissa niitä jotka moikkaavat ja niitä jotka ei moikkaa. Kumpikaan tyyppi ei ärsytä mitenkään. Alussa kun on uusi tuttavuus, moikkaan itse, mutta jos toinen ei vastaa ja/tai näyttää siltä että "voihan vee, en jaksaisi moikata, pakkoko se on" ja sitten moikkaa vastahakoisesti, niin en enää jatkossa kiusaa sitä ihmistä moikkailulla. Ei mitään ongelmaa kummastakaan. Esim. töissä silti työasiat hoituu oikein hyvin niidenkin kanssa, jotka ei syystä tai toisesta moikkailemisesta välitä. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä töissä muutama rouva ei koskaan sano mulle huomenta. Ei ikinä, vaikka ollaan oltu jo monta vuotta samassa työssä ja ihan joka aamu ollaan kahvilla samaan aikaan. Mutta kun huoneeseen saapuu kuka vaan muu niin jutellaan ja lirkutellaan ja kehutaan paitaa ja kampausta. Joka ainoa aamu kehuvat toistensa neuleita ym. Ja aina kun  kysyvät mistä se on ostettu niin "Stockmannilta" tietty. Mä en taida ansaita moikkausta koska en osta sieltä vaatteitani. Mutta joo, näin meillä hoitoalalla.

Ei oo todellista. Älä tuhlaa niihin yhtäkään ajatusta tai Moikkausta enää.

Ihan sama nää ihmiset jotka tulee aamulla töihin eikä toivota hyvää huomenta. Ilmeisesti kaikki jostain todella huonoista kodeista kun eivät ole perus käytöstapoja oppineet..

Vierailija kirjoitti:

Minua lähinnä ihmetyttää miten tämä asia voi joitain niin kovasti häiritä? Itse tiedän sekä työpaikallani että naapureissa niitä jotka moikkaavat ja niitä jotka ei moikkaa. Kumpikaan tyyppi ei ärsytä mitenkään. Alussa kun on uusi tuttavuus, moikkaan itse, mutta jos toinen ei vastaa ja/tai näyttää siltä että "voihan vee, en jaksaisi moikata, pakkoko se on" ja sitten moikkaa vastahakoisesti, niin en enää jatkossa kiusaa sitä ihmistä moikkailulla. Ei mitään ongelmaa kummastakaan. Esim. töissä silti työasiat hoituu oikein hyvin niidenkin kanssa, jotka ei syystä tai toisesta moikkailemisesta välitä. 

Mites kommunikointi sujuu noiden moikkaamattomien kanssa - osaavatko ihan puhua vai ilmaisevatko itseään murinalla ja örähdyksillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua lähinnä ihmetyttää miten tämä asia voi joitain niin kovasti häiritä? Itse tiedän sekä työpaikallani että naapureissa niitä jotka moikkaavat ja niitä jotka ei moikkaa. Kumpikaan tyyppi ei ärsytä mitenkään. Alussa kun on uusi tuttavuus, moikkaan itse, mutta jos toinen ei vastaa ja/tai näyttää siltä että "voihan vee, en jaksaisi moikata, pakkoko se on" ja sitten moikkaa vastahakoisesti, niin en enää jatkossa kiusaa sitä ihmistä moikkailulla. Ei mitään ongelmaa kummastakaan. Esim. töissä silti työasiat hoituu oikein hyvin niidenkin kanssa, jotka ei syystä tai toisesta moikkailemisesta välitä. 

Mites kommunikointi sujuu noiden moikkaamattomien kanssa - osaavatko ihan puhua vai ilmaisevatko itseään murinalla ja örähdyksillä?

Skypellä kuten muidenkin kanssa. Ei meillä juuri avokonttorissa puhumalla asioita hoideta, vaan pikaviestimellä tekstitellen. Mutta kyllä ne puhuakin osaa, mitä nyt joskus palavereissa tms täytyy ja osaavat olla esim. asiakkaille ihan kohteliaitakin. Ja jos niiltä nyt menee ihan puhumalla jotain kysymään siis ihan työasiaa, niin vastaavat asiallisesti. Eivät vaan jostain syystä välitä tervehtimisestä.