Lue keskustelun säännöt.
Kannattaako 35-vuotiaana enää kouluttautua korkeammin, vai tyytyä vain näihin hanttihommiin?
13.03.2018 |
Olen tehnyt kaikenlaista matalapalkkaista hanttihommaa viimeiset 8 vuotta.
Minulla on kesken jäänyt korkeakoulututkinto ja vähän alan työkokemusta (harjoitteluja) yli 5 vuoden takaa.
Kannattaako tässä iässä enää tavoitella parempaa, vai meneekö hukkaan? Onko enää mahdollisuuksia työllistyä "parempiin" töihin näin iäkkäänä naisena? Ilman, että tarvitaee tehdä moninkertaista määrää töitä ja uupua kilpaillessaan paikoista nuorempien kanssa.
Hanttihommiinhan minut ihan revitään töihin, kun tekijöistä on pulaa. Olen ollut kaupassa, ravintolassa, varastolla, tehtaalla ym. Ei ole hääviä hommaa, palkat pienet ja vuorotyö. Mielellään sitä elämällään jotain muuta tekisi.
Ikärasismi kuitenkin huolettaa. Olisin kuitenkin jo 37-38v valmistuessani..
Kommentit (18)
Pääsetkö vielä takaisin tekemään tutkintosi loppuun? Ehkä se on parempi kuin aloittaa kokonaan uusi koulutus. Miksi jätit kesken aikoinasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kannattaa. Itse opiskelin yliopistossa maisteriksi ja olin 46-v valmistuttuani. Opiskeluaika itsessään oli mahtava kokemus ja sain jopa hyviä ystäviä, joita olen edelleen tavannut. Työelämässä olen nyt ihan eri asemassa. Suosittelen!
Jos robotisaatio etenee yhtään siten kuten ennustetaan, et todellakaan ole ainoa joka opiskelee uuden ammatin keski-iässä...
En tiedä, mutta minä ainakin haen sosionomin koulutukseen ja ikää nyt jo se 38v.
Mä olen lopettanut tuon "kannattaako" -miettimisen. Teen sitä mikä kiinnostaa ja mitä haluan. Nyt kiinnostaa opiskelu, joten miksi ei.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta minä ainakin haen sosionomin koulutukseen ja ikää nyt jo se 38v.
Mä olen lopettanut tuon "kannattaako" -miettimisen. Teen sitä mikä kiinnostaa ja mitä haluan. Nyt kiinnostaa opiskelu, joten miksi ei.
Miksipä et tekisi niin. Työelämää 30+ vuotta edessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa! Minä olen yli nelikymppinen, ja aloitin juuri korkeakouluopinnot. Meidän eläkeikä karkaa koko ajan ylemmäksi, työuraa on vielä aivan hitosti jäljellä jopa mulla.
Tottakai. Työvuosia on vielä reilusti jäljellä. Itse opikelin uuden ammatin 37-vuotiaana. Koulussamme oli paljon päälle 5-kymppisiä uudelleenkouluttautumassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse mietin samaa nyt 32 vuotiaana. Jotain pitäisi opiskella mutta motivaatio edelleen tosi vähäinen. Olisiko sitä enää kykenevä opiskelemaan.. Ja mitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelevat kannattaa,mutta mieti tarkkaan mitä.
Vierailija kirjoitti:
Luuletko jaksavasi tehdä tuollaista raskasta työtä vielä 10-20 vuoden päästäkin?
Jos vain pitää itsestään ja kunnostaan huolta niin miksei jaksaisi. Kyllähän jotkut tekevät fyysisesti raskasta työtä eläkeikään asti ja ovat vielä senkin jälkeen hyvässä iskussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kannattaa. Itse vaihdoin vanhempana alaa ja valmistuin 39-vuotiaana ja sain heti töitä.
Sinulla on kuitenkin melkein puolet elämästä vielä jäljellä ennen eläkeikää.
Olen 36-vuotias ja haluaisin palavasti kouluttautua. Ongelma on raha. Miten te muut olette rahoittaneet elämänne opintojen ajan?
Olen painanut juuri noita ap:n mainitsemia matalapalkkahommia koko ikäni joten säästöjä ei ole syntynyt. Miehenikään ei ole kovapalkkainen eli en voi hänen elätettäväkseen alkaa. Lapsiakin on, tosin jo melko isoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse vähän yli 30v ja olen hakemassa ensivuonna yliopistoon. Olen kuitenkin halukas tekemään töitä vielä 60v:nä jos vain terveys riittää, joten vaikka valmistuisinkin 40v olisi silti työelämää 20v+ edessä.
Vierailija kirjoitti:
Olen 36-vuotias ja haluaisin palavasti kouluttautua. Ongelma on raha. Miten te muut olette rahoittaneet elämänne opintojen ajan?
Olen painanut juuri noita ap:n mainitsemia matalapalkkahommia koko ikäni joten säästöjä ei ole syntynyt. Miehenikään ei ole kovapalkkainen eli en voi hänen elätettäväkseen alkaa. Lapsiakin on, tosin jo melko isoja.
Säästäminen, budjetointi ja ymmärrys, että ollaan pienellä rahalla nyt pari vuotta. Kyllä sitä rahaa saa aina jostain säästettyä. Myös kesällä/vko.loppuna voi käydä töissä.
Tuskin kannattaa. Koulutus ei lisää työpaikkoja, mutta tietysti suhteessa muihin voit päästä parempiin asemiin. Meritokratia ei sinänsä kerro osaamisesta yhtään mitään ja osaaminen on kuitenkin se jota tarvitaan. Tällä hetkellä esimerkiksi empatiajohtaminen jne. Keinoälyjunasta olemme myöhässä, mutta mummoja saat vielä käännellä 10-20v kunnes niidenkin määrä romahtaa suhteessa työvoimaan. Lääketieteen puolella tulee itsediagnosoinnista ja etälääkäreistä entistä suositumpaa, eli lääkäreidenkin duunit katoaa suurimmaksi osaksi. Jäljelle jäävät sellaiset ammatit, joita ei voi koneilla korvata. Tällaisia ovat useimmiten matalan koulutuksen vaativat duunit.
Vierailija kirjoitti:
Olen 36-vuotias ja haluaisin palavasti kouluttautua. Ongelma on raha. Miten te muut olette rahoittaneet elämänne opintojen ajan?
Olen painanut juuri noita ap:n mainitsemia matalapalkkahommia koko ikäni joten säästöjä ei ole syntynyt. Miehenikään ei ole kovapalkkainen eli en voi hänen elätettäväkseen alkaa. Lapsiakin on, tosin jo melko isoja.
Soosu maksaa saman kuin työttömille eli paremmin kuin opintotuen saa edes lainan kanssa. Oma kokemus että ilolla maksavat kun tietävät että työtä sitten kanssa saa. Iloisina aina välillä kysyvät että päivittäsitkö HOPSia mutta muuta ei kysellä. Terveempäähän tää on kuin joku aktivmallipudokkaan elättäminen.
T mies 41, n.200op yliopisto, luonnontiede
Ilman koulutusta tuskin nouset noista hanttihommista mihinkään enää. Luuletko jaksavasi tehdä tuollaista raskasta työtä vielä 10-20 vuoden päästäkin? Mielestäni valintasi on helppo. Kannattaa kouluttautua. Pahin mitä tapahtuu on että saat tutkinnon muttet kuitenkaan uusia töitä, vaan jatkat vanhoissa. Paras? Vain taivas on rajana.