Pienet asiat, jotka ihmetyttävät kaverissa/työkaverissa/läheisessä tms
Ei siis mitään maata mullistavaa, mutta ihmetyttää, kun opiskelukaveri jättää ruokalassa aina ruokaa syömättä! :D aina on vähän leipää syömättä, lautasen reunalla pieni kasa ruokaa, jälkiruoasta neljäsosa syömättä..miksi pitää jokaisesta aterian osa-alueesta jättää vähän syömättä?? Ihan turhaa ruokahävikkiä..
Mitäs ihmetyksiä teillä?
Kommentit (14)
Suoraan sanottuna ihmetyttää, miten joku voi olla toisena päivänä niiiin mielin kielin ja koko ajan kyljessä kiinni ja jotaki asiaa selvittämässä, plus hakemalla hakee yhteisiä hetkiä ja tekemistä ja suunnitelmia
Ja sitten toisena päivänä ei yhtäkkiä tervehdikään, kun aamulla näkee, ei oo huomaavinaankaan, pysyy mahdollisimman kauana jne...
Siis onko jotku ihmiset sellasia, että ne vaan mielistelee, jotta voi sitten käyttää hyväksi sen toisen hyväuskoisuutta ja hyvämielisyyttä?! Miten joku voi olla niin kiero ku korkkiruuvi!!??
Taipumus ostaa muille lahjoja ilman pienintäkään ihmistuntemusta. Lahjat tuntuvat usein olevan lähinnä antajan itsensä mieleen ilman, että saajaa on yhtään mietitty. Sotahullu ostaa sivarille sotajuttuja, mummeli nuorelle mummelijuttuja jne.
Ei haluta matkustaa ulkomaille, vaikka olisi varaa. Ehkä ei tosin ole uskallusta, mutta ryhmässäkin pääsisi.
”Voi kun mäkin voisin” -puheet, mutta ei tehdä asialle mitään.
Kaiken pienen tilpehöörin ostelu halvalla.
Kiinnostus ei mistään. Talous, politiikka, historia, kielet, kulttuuri, muoti, musiikki, kirjallisuus, urheilu, autot, eläimet, käsityöt, ruoka. Ei siis mistään.
Vierailija kirjoitti:
Suoraan sanottuna ihmetyttää, miten joku voi olla toisena päivänä niiiin mielin kielin ja koko ajan kyljessä kiinni ja jotaki asiaa selvittämässä, plus hakemalla hakee yhteisiä hetkiä ja tekemistä ja suunnitelmia
Ja sitten toisena päivänä ei yhtäkkiä tervehdikään, kun aamulla näkee, ei oo huomaavinaankaan, pysyy mahdollisimman kauana jne...
Siis onko jotku ihmiset sellasia, että ne vaan mielistelee, jotta voi sitten käyttää hyväksi sen toisen hyväuskoisuutta ja hyvämielisyyttä?! Miten joku voi olla niin kiero ku korkkiruuvi!!??
Joinain päivinä on vain sulkeutunut olo, kun taas joskus tekee mieli kaveerata.
Kyse ei ole kieroudesta vaan persoonallisuuspiirteestä. Älä ota henkilökohtaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Suoraan sanottuna ihmetyttää, miten joku voi olla toisena päivänä niiiin mielin kielin ja koko ajan kyljessä kiinni ja jotaki asiaa selvittämässä, plus hakemalla hakee yhteisiä hetkiä ja tekemistä ja suunnitelmia
Ja sitten toisena päivänä ei yhtäkkiä tervehdikään, kun aamulla näkee, ei oo huomaavinaankaan, pysyy mahdollisimman kauana jne...
Siis onko jotku ihmiset sellasia, että ne vaan mielistelee, jotta voi sitten käyttää hyväksi sen toisen hyväuskoisuutta ja hyvämielisyyttä?! Miten joku voi olla niin kiero ku korkkiruuvi!!??
Mä olen varmaan muiden mielestä just tuommoinen. Joinakin päivinä olen masentunut tai sitten on niin paljon tekemistä ja mietittävää, etten muista tervehtiä tai ehdi tulla edes moikkaamaan. Se siis ei ole suunniteltua, tarkoituksellista eikä tahallista.
Vaikka olisi varaa, moni nykyään jättää turhan ulkomaille lentelyn ympäristösyistä väliin.
Kaverin lapsenomainen usko hänen onnenaiheiden soveltumisesta muillekin. Sitten luulee että kukaan ei voi olla aidosti onnellinen ellei mene naimisiin, muuta lähiöön, virkkaa pitsiä ja syö tietyssä ravintolassa. Koko ajan päsmäröimässä, mahtaa olla huono olla.
Haluaa miehen, mutta ei ole valmis tekemään mitään sen eteen että tapaisi jonkun. Esimerkiksi kävisi paikoissa, joissa tapaa ihmisiä. Tai liittyisi nettideitti palveluun. Ei kukaan tule kotiovelta hakemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olisi varaa, moni nykyään jättää turhan ulkomaille lentelyn ympäristösyistä väliin.
Junalla ja autollakin pääsee moneen maahan. Laivallakin, jos se on ympäristöystävällisempää.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olisi varaa, moni nykyään jättää turhan ulkomaille lentelyn ympäristösyistä väliin.
Tai on jo matkustellut ihan riittävästi ja haluaa nyt pysyä kotona.
Mua on alkanut ärsyttää sukulaisten, ystävien ja puolituttujen tapa halata tervehtiessä. En ole halaaja tyyppiä. Sellainen on jotenkin vaivaannuttavaa ja tuntuu pakotetulta. Lähikontakti tuntuu itselle luonnottomalta ja kankealta. Mielummin tervehdin vain moikkaamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olisi varaa, moni nykyään jättää turhan ulkomaille lentelyn ympäristösyistä väliin.
Junalla ja autollakin pääsee moneen maahan. Laivallakin, jos se on ympäristöystävällisempää.
Tai matkailee Suomessa, koska on varaa. Se luo työpaikkoja ja verotuloja Suomeen.
Itseasiassa olen huomannut ruokalassa sellaista, että jos ruoka ei maistu niin otetaan silti täysi lautasellinen ruokaa ja tullaan pöytään vain juttelemaan kavereiden kanssa. Ja tietenkin kaikki ruoat päätyvät jäteastiaan...