Mitähän sitä tekisi vkonloppuna, ei mitään. Taaskaan.

Eipä mullakaan tapahdu viikonloppuisin juuri mitään. Kokkailen, ulkoilen, kaupassa käynti tarvittaessa. Luen, neulon, teen kotitöitä... Ystäviä ei oikein ole.

Me mennään huomenna hautajaisiin. Ei ole kiva asia että hautajaisia on jatkuvasti.

Olisin niin onnellinen, jos mun viikonloput olisi tuollaisia!!

Mä oon aivan puhki, fyysisesti mutta erityisesti psyykkisesti, kun en koskaan saa olla rauhassa!!!

Olis hitto edes pari päivää kuukaudessa, kun ei olisi mitään sovittua tapaamista tai reissua tai tekemistä kenenkään kanssa!

Joo, tällaisestahan ei saa valittaa, että on liikaa ystäväksi haluavia ympärillä. Pitäisi olla vaan kauhean kiitollinen. Mutta *ittu kun ei jaksa.

Töissä oot ihmisten ympäröimänä koko päivän, ja iltapäivät, vapaapäivät ym menee kanssa ihmisten juttujen kuunteluun, jos ei muuta niin puhelin soi. Ja jos et vastaa, tulee viestejä "soita!" "Mikset vastaa?"

Ja vaikka kuinka selität että et nyt jaksa seuraavana vapaapäivänä lähteä paikkaan x, jota kaveri ehdottaa, koska juuri olet ollut paikassa y ja menossa paikkaan z, tulee suutahtanutta mökötystä, "miksei sulla oo mulle aikaa, tarvisin sua"..

En kestä.

Itse aion mennä uimaan, tarkoitus nostaa lenkki 1km -> 1,4km.

Samat fiilikset täälläkin. Kavereita ei ole. Viikonloput menee sängyssä makaamalla. Mahdollisimman paljon koitan nukkua sillä syön tosi paljon tylsyyteeni ja olen lihonut todella paljon tässä viime aikoina. Syön vaikka ei ole nälkä. Joka viikko töissä odotan viikonloppua ja sitten kun se tulee, ei mulla koskaan ole mitään tekemistä. Mulla on maailman tylsin elämä.

Mulla myös syksystä asti tylsää elämää. Mikään ei huvita, mikään ei piristä, ei ole mitään kivaa mitä odottaa kun seuraavaan lomaan on vielä pitkä matka. Plaaah.