Lue keskustelun säännöt.
Kaveri tekee oharit/peruu lähes joka kerta!
06.03.2018 |
Esimerkki:
Hän ehdottaa tapaamista. On niin kova ikäväkin kun ei olla pitkään aikaan tavattu. Sovitaan päivä, kellonaika ja paikka. Kun H-hetki koittaa, tämä ihminen keksii itselleen muuta menoa. Pitää mennä käymään kaupassa, viedä kamaa kirppikselle, kuskata äkkiä naapuri asemalle. "Mutta odota, mulla menee vain vartti!" Arvaa mitä vartin päästä tapahtuu? Häntä ei näy, ei kuulu, ei vastaa puhelimeen eikä viesteihin. Myöhemmin (=neljästä tunnista neljään päivään) putkahtaa viesti, jossa kertoo ettei päässytkään paikalle koska ilmenikin sitä ja tätä. Kiva. Kiitos. Muutaman kerran on tehty treffit esim. meille, ja olen saattanut laittaa jotain pöytään - ja sitten mitään, ei niin pihaustakaan, ei kuulu.
Olen lakannut ottamasta häntä vakavasti. Ajatellut, että siinäpähän puhuu, ikävöi ja suunnittelee. En jaksa tehdä suunnitelmia ja aikatauluja tyhjän sopimuksen vuoksi, koska sitä ne suurimmaksi osaksi valitettavasti ovat. Käsittämätöntä tässä on se, että ehdotukset tapaamisiin tulevat lähes poikkeuksetta hänen taholtaan.
Kysymys kuuluukin: Onko teillä vastaavia kokemuksia ja mitä tällainen toiminta ylipäätään kielii ihmisestä? Voiko olla, että taustalla on jotain muuta, jonka vuoksi ei sitten pystykään toimimaan alkuperäisen suunnitelman mukaan vaikka haluaisikin?
Kommentit (7)
Mulla on parikin ystävää, jotka harrastavat samaa. Kutsuvat itsensä kylään, mutta sitten eivät tulekaan, eivätkä ilmoita mitään. Alkaa mennä hermo, aikuisia kun kuitenkin ollaan ja pitäisi osata käyttäytyä. Ystävyyden katkaiseminen on niin vaikeaa kun on yhdessä koettu kaikenlaista ja välitän kaikista ystävistäni todella paljon, mutta eihän tässäkään ole mitään järkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutamakin tuttava on, jotka kyllä innokkaasti sopivat tapaamista, mutta sitten vähän ennen h-hetkeä heistä ei kuulukaan mitään sen suhteen, onko suunnitelma vielä voimassa, ja myöhemmin sitten hoksaavat harmitella, ettei sitten jaksanutkaan. Toinen tapa feidata onkin se, että sovitaan kyllä jokin tapaaminen, mutta ennen h-hetkeä aletaankin arpoa, venkoilla ja tuumailla, ettei kyllä nyt jaksakaan, tai että on niin tuhat asiaa vielä kesken ettei nyt sittenkään voi (ja jos sopiikin, niin ollaan sen verran nyreitä, ettei toiselle jää pienintäkään epäselvyyttä siitä, ettei toista huvitakaan). Kertaluontoisestihan nämä menisivät, mutta jos sama ihminen tekee useamman kerran oharit tällä tavoin, ei siinä itselläkään ole intoa sopia omalta osaltaan mitään tapaamisia, tai pitää oma-aloitteisesti yhteyttä.
Alkaako nimi T:llä? Sillä on tapana haalia koko ajan uusia kavereita ja kaikille tekee tuota samaa. Erittäin epäluotettava ihminen.
Enpä jaksaisi tuollaista toistuvasti, yksi oli (vanha koulukaveri) mutta ei ihan tuossa mittakaavassa. Ehdotteli itse tapaamisia ja teki 3 oharia niin että olin jo koko tapaamispaikalla tai matkalla sinne. Kolmannen kerran jälkeen päätin etten enää vaivaudu. Ollaan kyllä Fb kavereita. Hän on kutsunut juhliinsa noiden jälkeen mutten ole mennyt.
Vierailija kirjoitti:
Enpä jaksaisi tuollaista toistuvasti, yksi oli (vanha koulukaveri) mutta ei ihan tuossa mittakaavassa. Ehdotteli itse tapaamisia ja teki 3 oharia niin että olin jo koko tapaamispaikalla tai matkalla sinne. Kolmannen kerran jälkeen päätin etten enää vaivaudu. Ollaan kyllä Fb kavereita. Hän on kutsunut juhliinsa noiden jälkeen mutten ole mennyt.
Oikein. Ei pidä suostua tuollaiseen pompotteluun, jossa toista ja hänen aikaansa ei arvosteta ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mulle tehdä kuin pari oharia, ja jätän tapaamiset sen ihmisen kanssa. Ei välejä tarvitse katkaista, mutta jos se ehdottaa tapaamista, sanon että en taida nyt ehtiä, katsotaan joskus toiste.
Itsellä samanlainen tuttava ja en tosiaan tiedä mistä on kyse. Ei onneksi olla läheisiä ystäviä, joten sillä lailla asia ei juuri vaivaa, mutta onhan se todella kummallista. Olen ajattelut tästä omasta tuttavastani niin, että hänelle on ensisijaisesti tärkeää saada ns. kalenteri täyteen ja toissijaista se, mitä hän tekee ja keitä tapaa. Hän bookkaa itselleen monta menoa päällekkäin ja kuvittelee ehtivänsä kaikkiin, mutta ei tietenkään ehdi tai välttämättä edes halua ehtiä. Hän ilmeisesti ajattelee, että jos jokin peruuntuu niin ainakin on jokin varasuunnitelma. Hän ei viihdy kotona ollenkaan (ellei siellä ole vähintään pari kaveria). Itsestäni tuntuu, että tällä tuttavalla asiaan liittyy jotain ahdistusta tai muuta henkistä vaikeutta, joka estää yksinolon. Varma en tietenkään voi olla kun ei niin kovin hyvin tunneta.