3-vuotias hyperaktiivinen
Ei viihdy leikeissä. Sen sijaan puhuu taukoamatta, kaivelee kaapit ja vie muiden tavarat, kiipeilee joka paikkaan, vaihtaa vaatteet monta kertaa päivässä, ruokapöydässä saa komentaa kymmenen kertaa istumaan, saa koko ajan uusia päähänpistoja herraties mistä, vessaan jos jää edes hetkeksi yksin niin johan on vedenpaisumus päällä tai joku muu katastrofi.
Päälle minäminäminä uhma ja päiväunettomat päivät.
Miten te jaksatte tälläisen persoonan omaavan lapsen kanssa? Esikoinen on rauhallinen, vähäpuheinen itsekseenleikkijä joten en edes ajatellut että tämmöstäkin voi arki olla. Siis super uuvuttavaa. Nytkin se on taas karannut vessaan ja siellä on hanat päällä...
Kommentit (11)
Oletko ottanut asiaa puheeksi neuvolassa?
Ennen vanhaan olisi lyöty. En tosin tiedä, auttoiko.
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan olisi lyöty. En tosin tiedä, auttoiko.
Ei.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ottanut asiaa puheeksi neuvolassa?
No 2-vuotisneuvolassa jotain mutta tietty sen ikäiselle nuo puuhat on aika normaaleja... 3-vuotisneuvola meille on vasta tulossa. Päiväkodista ei ole sanottu mitään, on kuitenkin sellainen omatoiminen ja reipas tyttö ja puhe hyvää....
Meillä lapsi, on nyt 20v, on yhä hyperaktiivinen ja käy nykyään juoksee joka päivä 10 kilsan lenkkejä. Kannattaa siis ehkä kokeilla vaikka jotain ohjattua liikuntaharrastusta. Tykkäisikö lapsi esim Superparkista, Parkourista tai Jalkapallosta?
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan olisi lyöty. En tosin tiedä, auttoiko.
Ja vielä vähän aikaa sitten laitettu jäähylle.
Nykyään onneksi ymmärretään paremmin ja sen sijaan sanoitetaan lapsen tunteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ottanut asiaa puheeksi neuvolassa?
No 2-vuotisneuvolassa jotain mutta tietty sen ikäiselle nuo puuhat on aika normaaleja... 3-vuotisneuvola meille on vasta tulossa. Päiväkodista ei ole sanottu mitään, on kuitenkin sellainen omatoiminen ja reipas tyttö ja puhe hyvää....
Päiväkoti onkin eri asia! Meidän kohta nelivuotias on päiväkodissa oikea enkeli, säästää erikoisimmat tempaukset ja "en tottele" -moodin kotiin.
Tämä lapsi oli todella vilkas ja perään katsottava sinne jonnekin kolmen vuoden tienoille (muutos tapahtuu niin vähitellen, että on vaikea sanoa, missä vaiheessa helpotti), sittemmin on muuttunut rauhallisemmaksi ja helpommaksi. Mutta on tietyissä asioissa hyvin omapäinen ja esim. ruokapöydässä usein syömisen sijaan heiluu.
Kannattaa varmasti ottaa asia puheeksi 3-vuotisneuvolassa. Kirjoita vaikka ylös, millaisia päivät lapsen kanssa ovat. Voi olla, että tuo helpottaa iän myötä, voi olla, että ei. Kannattaa ainakin yrittää ohjata lapsen tarmoa johonkin hyödylliseen. Meillä tämä nuorempi lapsi auttelee mielellään kotihommissa, esim. siivoaa leluja ja on ylipäätään valmis aina kaikenlaiseen touhuun (esikoinen ei ole).
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan olisi lyöty. En tosin tiedä, auttoiko.
Lapsesta ei kannata kasvattaa passiivista sohvaperunaa, varsinkaan rankaisemalla aktiivisuudesta. Aktiivinen lapsi tarvitsee paljon aktii iteetteja. Mitä lapsi tykkää/rakastaa puuhata eniten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan olisi lyöty. En tosin tiedä, auttoiko.
Ei.
Perustele.
Sikäli kun minä asian näen, niin se on aika outoa käytöstä leikki-ikäiseltä lapselta esim. tahallaan laittaa paikat sekaisin jos tietää, että rangaistuksena sellaisesta on selkäsauna. Ihan yksinkertaisesti siksi, että rangaistuksen aiheuttama epämiellyttävä tunne on todennäköisesti paljon vahvempi kuin kielletyn tekemisen aiheuttama positiivinen tunne. Sen sijaan se kielletty käytös on hyvinkin ymmärrettävissä, jos siitä seuraa vaan lässytystä ja pään silitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan olisi lyöty. En tosin tiedä, auttoiko.
Ei.
Perustele.
Sikäli kun minä asian näen, niin se on aika outoa käytöstä leikki-ikäiseltä lapselta esim. tahallaan laittaa paikat sekaisin jos tietää, että rangaistuksena sellaisesta on selkäsauna. Ihan yksinkertaisesti siksi, että rangaistuksen aiheuttama epämiellyttävä tunne on todennäköisesti paljon vahvempi kuin kielletyn tekemisen aiheuttama positiivinen tunne. Sen sijaan se kielletty käytös on hyvinkin ymmärrettävissä, jos siitä seuraa vaan lässytystä ja pään silitystä.
Älä ole noin ankara, lapsi vain yrittää kokeilla rajoja.
Noniin, siellä oli taas lattiat vedessä ja olin jättänyt lattianpesuaineen tasolle niin oli tyhjentänyt sen koko pullon lavuaariin.... tätä on meidän arki, mitään ei saisi hetkeksikään jättää/ unohtaa mihinkään 😥 Mitään ei varmasti usko vaikka kielletty on.