Neuvoa esiteinin puhelimen käyttöön
Olen aivan väsynyt ja epätietoinen ja kaipaisin neuvoja. Miten te muut kontrolloitte 11-vuotiaan puhelimen käyttöä? Kun itse olin nuori, kuuntelin musiikkia radiosta ja kaseteilta, nauhoitin itse radiokanavilta. Katsoin telkkarista ja videoilta sarjoja. Luin nuortenlehtiä. Puhuin kavereiden kanssa pitkiä lankapuheluita. Kuvasin videokameralla videoita kavereiden kanssa. Pelasin tietokoneella ja elektroniikkapeleillä.
Nykyään tuo kaikki tehdään puhelimella. Lapsi kyllä harrastaa liikuntaa ja hänellä on kavereita. Lukee kirjoja mutta oikeastaan vain nukkumaan käydessään. Kaiken muun ajan hän olisi puhelimessaan ainakin välillisesti kiinni. Hän kirjoittaa sillä tarinoita, katsoo videoita, kuuntelee musiikkia, kuvaa omia voimistelu- ja musiikkivideoita ja tietysti pitää yhteyttä kavereihin. Pelaakin jonkin verran.
Ja minua ahdistaa. Teemme kotona yhdessäkin asioita, pelaamme lautapelejä, juttelemme ja hassuttelemme. Ulkoilemme. Silti tuntuu ettei lapsi osaa tehdä itsekseen muuta kuin räpeltää sitä puhelinta.
Yritän rajoittaa, keksiä muuta puuhaa, osallistaa arkipuuhiin, mutta tuntuu kuin taistelisi tuulimyllyjä vastaan.
Onko muilla sama tilanne ja mitä ajattelette siitä? Olinhan itsekin koukussa juuri niihin kavereihin,videoihin ja musiikkiin nuorena, mutta jotenkin tuntuu kauhealta että kaikki tapahtuu puhelimen kautta.
Auttakaa :(
Kommentit (14)
No minusta tuo ei ole mitenkään iso ongelma, sillä puhelin ei hallitse nuoren elämää. Ehkä voitte vaikka koko perhe alkaa oitämään kerrankuussa sellaisen "No Phone Dayn" jolloin koko perhe laittaa puhelimet pois päältä ja annatte tietokoneenkin olla ihan rauhassa.
Meillä osa noista hoituu läppärillä, varsinkin kirjoittaminen, ihan ergonomian vuoksi. Ja onhan siitä isommalta ruudulta helppo vilkaista selän takaa mitä tekee.
Tuon ikäinen esittelee ihan mielellään tekemisiään kun menee viereen ja kysyy mitäs teet...joskus pelataan sillä puhelimella/tabletilla yhdessä. Joskus ehdotan lautapeliä ja puhelin unohtuu heti.
Meillä lukee paljon kirjoja, siinä mielessä en ole ollut huolissani ruutuajasta, sitä ei kutenkaan ole niin paljoa.
Voisko niitä videoita välillä katsoa töllön tai tietokoneen ruudulta, olisi tuijotusasento välillä optimaalisempi
Vielä mielipiteitä, eikö tämä oikeasti mietitytä ketään muuta?
Sanoisin, että taitaa olla virhe älypuhelimen ostaminen noinkin nuorille lapsille. Eihän niitä siitä sitten irti saa ilman sotatilannetta. Käynyt monille vanhemmillekin ihmisille, jotka älypuhelimeen siirtyneet ja heistä on tullut täysiä some/viestittelyaddikteja.
Hämmästytti eräs päivä, kun radiossa voivoteltiin miten kalliiksi tulee teinin puhelimenkäyttö kun se aina rikkoo sen. Milloin tippuu vessanpönttöön tai muuta vastaavaa. Itse en ainakaan jatkaisi uuden puhelimen ostamista sellaisessa tilanteessa ja antaisin teinin kärvistellä ilman, kunnes oppii pitämään tavaroistaan huolta. Tyrmistyttää nykyvanhempien vellipuuromaisuus ja lastensa myötäileminen, aina annetaan periksi eikä minkäänlaista kuria.
Eli lapsi tekee älypuhelimellaan kaikkea sitä, mitä teit iteskin nuoruudessasi, mutta ennen vanhaan tarvitsit jokaiseen toimintoon oman vekottimen. Sorry, en näe ongelmaa.
Minusta alle 21-vuotias ei tarvitse vielä älypuhelinta mihinkään. Jos on vaikka asiaa kaverilleen niin lähettää kirjeen tai menköön oventaakse pimputtelemaan.
Sä oot sairas.
Et voi elää toisen elämää.
Vierailija kirjoitti:
Eli lapsi tekee älypuhelimellaan kaikkea sitä, mitä teit iteskin nuoruudessasi, mutta ennen vanhaan tarvitsit jokaiseen toimintoon oman vekottimen. Sorry, en näe ongelmaa.
Nimenomaan, sen kanssa juuri kamppailemaan että onko se ongelma vai ei. Älyluurin addiktoivuus jotenkin kauhistuttaa minua. Millaisia aikuisia näistä laitteen kanssa kasvaneista lapsista tulee? Olisiko ketään toista samanikäisen vanhempaa kommentoimaan?
Kännykkä on äärimmäisen kätevä laite. Sen käyttöä ei ole mitään syytä rajoittaa sillä siitä ei ole mitään haittaa.
Jos purkaa tuota aloittajan listaa niin älypuhelin muunmuassa säästää huomattavan määrän vanhempien rahaa kun ajattelee että nykynuoret eivät enää puhu pitkiä puheluita vaan keskustelevat nykyään lähinnä WhatsApissa ja Snapchatissa. Myös esimerkiksi videokuvan laatu on parantunut huomattavasti niistä vanhoista videokameroista. Kännykkään saa paljon hyviä pelejä myös.
Mutta eikö se ole kenenkään muun mielestä ahdistavaa, että kaikki vain tuijottavat koko ajan näyttöjään? Niin aikuiset kuin lapsetkin?
Olisiko kommentteja?