Introvertit ja työllistyminen

Mä tein yhdessä vaiheessa niin, että menin tauoilla omaan autoon istumaan ja nautin omasta rauhasta.

Mulla on valitettavasti pitkälti sama kokemus.

Jep. Olen 25 ja en ole saanut töitä juurikin sen takia etten ole ulospäin suuntautunut ja samanlainen kuin muut. Mietiskelen nyt mihin uuteen ammattiin sitä voisi opiskella. 

Olen aina ollut kuitenkin ahkera ja tarkka työntekijä, tehnyt työt huolellisesti. Syyni tulla työhön ei ole ollut muiden kanssa jutustelu vaan työn tekoon keskittyminen. Toki työhön liittyvät juttelut ovat tärkeitä ja perus ystävällinen juttutuokio mutta muuten ei vähempää voisi kiinnostaa mikään tauon kestävä keskustelu.

Yleensä tauolla olen halunnut olla vain yksin ja sen takia ihmiset sitten eristäytyvät minusta koska en tule mukaan juttelemaan mut niin se vain menee.

Mä saikutan aina välillä muutaman päivän (joko ennen viikonloppua tai heti sen perään) niin saa latailtua vähän paremmin "pikkulomilla".

Työnantaja ei oo aina niin innoissaan, mutta onneksi hän ihan julkisesti arvelee, että mulla on joku "isompi" sairaus, romahduttaa kuntoani silloin tällöin ja jota lääkärit eivät ole vielä onnistuneet vielä diagnosoimaan. Hän on sinänsä tosi kannustava, mutta voin kuvitella sitä raivon määrää, jos tietäisi, etten ole ollut oikeasti sairaana moneen vuoteen.

Viime vuonna saikutin 36 päivää, eli lomat pyörii nätisti. ;)

Sorry. Se nyt vaan on niin että iloisten, puheliaiden ja sosiaalisten ihmisten kanssa on mukavampi työskennellä kuin sellaisen kanssa joka nyhjää hiljaisena itsekseen. Kyse on usein työyhteisöstä ja hyvissä yhteistuumissa toimisesta. Kannattaa sinunkin vaan yrittää sosialisoida enemmän siellä työpaikalla.

Vierailija kirjoitti:

Mä saikutan aina välillä muutaman päivän (joko ennen viikonloppua tai heti sen perään) niin saa latailtua vähän paremmin "pikkulomilla".

Työnantaja ei oo aina niin innoissaan, mutta onneksi hän ihan julkisesti arvelee, että mulla on joku "isompi" sairaus, romahduttaa kuntoani silloin tällöin ja jota lääkärit eivät ole vielä onnistuneet vielä diagnosoimaan. Hän on sinänsä tosi kannustava, mutta voin kuvitella sitä raivon määrää, jos tietäisi, etten ole ollut oikeasti sairaana moneen vuoteen.

Viime vuonna saikutin 36 päivää, eli lomat pyörii nätisti. ;)

Toivottavasti et nyt yritä leimata meitä muitakin introja saikuttajiksi. Meidän työpaikallamme tuollainen saikuttaminen johtaisi jo kolmikantapalavereihin työterveyden, työntekijän ja työnantajan kesken, ja työkykyä tukevien toimien etsimiseen. Ilmeisesti kaikissa työpaikoissa ei vielä ole niitä otettu käyttöön.

Vierailija kirjoitti:

Sorry. Se nyt vaan on niin että iloisten, puheliaiden ja sosiaalisten ihmisten kanssa on mukavampi työskennellä kuin sellaisen kanssa joka nyhjää hiljaisena itsekseen. Kyse on usein työyhteisöstä ja hyvissä yhteistuumissa toimisesta. Kannattaa sinunkin vaan yrittää sosialisoida enemmän siellä työpaikalla.

Olen ihan samaa mieltä, vaikka introvertti olenkin. Akut lataan vapaa-ajallani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä saikutan aina välillä muutaman päivän (joko ennen viikonloppua tai heti sen perään) niin saa latailtua vähän paremmin "pikkulomilla".

Työnantaja ei oo aina niin innoissaan, mutta onneksi hän ihan julkisesti arvelee, että mulla on joku "isompi" sairaus, romahduttaa kuntoani silloin tällöin ja jota lääkärit eivät ole vielä onnistuneet vielä diagnosoimaan. Hän on sinänsä tosi kannustava, mutta voin kuvitella sitä raivon määrää, jos tietäisi, etten ole ollut oikeasti sairaana moneen vuoteen.

Viime vuonna saikutin 36 päivää, eli lomat pyörii nätisti. ;)

Toivottavasti et nyt yritä leimata meitä muitakin introja saikuttajiksi. Meidän työpaikallamme tuollainen saikuttaminen johtaisi jo kolmikantapalavereihin työterveyden, työntekijän ja työnantajan kesken, ja työkykyä tukevien toimien etsimiseen. Ilmeisesti kaikissa työpaikoissa ei vielä ole niitä otettu käyttöön.

No olenkin pienessä firmassa duunissa ja pomoni on liian hyväuskoinen vanhempi rouva. Hänelle tuskin voisi koskaan käydä mielessäkään, että minä olisin laiska tai kiero vaikka noita saikkupäiviä aika hurja määrä viime vuonna kertyikin. Tänä vuonna vasta 6 päivää "minilomia".

Ylös

Itse olen koulussa sekä töissä. Koulussa olen sosiaalinen introvertti, joka keskustelee mielellään luokkatoverien kanssa välitunneilla ja ruokailussa. Töissä sitten olen tauot yksinäni ja lataan akkuja. Tykkään ihmisistä ja tykkään höpötellä vaikka puoli päivää puolituttujen kanssa, mutta sillon kun olen töissä, en yksinkertaisesti jaksa nähdä vaivaa.

Vierailija kirjoitti:

Sorry. Se nyt vaan on niin että iloisten, puheliaiden ja sosiaalisten ihmisten kanssa on mukavampi työskennellä kuin sellaisen kanssa joka nyhjää hiljaisena itsekseen. Kyse on usein työyhteisöstä ja hyvissä yhteistuumissa toimisesta. Kannattaa sinunkin vaan yrittää sosialisoida enemmän siellä työpaikalla.

Palkkaisitko siis itse sen, joka hoitaa työn huonommin mutta jaksaa tauolla juoruilla?

Valitettavasti en pysty sitä piirrettä itsessäni muuttamaan, että ihmisten kanssa oleminen syö voimavaroja. Jos vaihtoehtoni ovat työn jäljen huonontuminen (kun en saa ladata akkuja tauoilla) tai yritys lisätä ekstroverttien ymmärrystä, valitsen ainakin vielä jälkimmäisen.

T. Ap

Ps. Itse tykkään enemmän tehdä töitä hiljaisten kanssa mutten antaisi sen vaikuttaa rekrypäätökseen, jos puhelias sattuisi muuten olemaan pätevämpi

No kuka haluaa tuppisuun työpaikalle 😂

Vierailija kirjoitti:

No kuka haluaa tuppisuun työpaikalle 😂

Ei introvertti ole mikään tuppisuu. Ei nyt ole kyse mistään äärimmäisestä ujoudesta. Ihan siitä, että joillekin tuntuu olevan todella vaikea ymmärtää, miksi joku haluaisi lounastauollaan vaikka vain lukea lehteä ja vaihtaa vain vähän kuulumisia. Miksei joku haluaisi olla koko ajan äänessä ja käydä läpi kaikki työpaikan juorut. Ja miksi tämä vaikuttaa kohtuuttoman paljon siihen, kuka palkataan vakityöhön ja kuka ei.

Ihmiset voivat tulkita hiljaa olemisen kielteisyydeksi ja muiden torjumiseksi, vaikkei se sellaiseksi ole tarkoitettukaan. Mites olisi annostelu, silloin tällöin istut tauolla porukassa ja osoitat kiinnostusta muita kohtaan, muilla kerroilla menet itseksesi pienelle happihyppelylle ulos?

Olen puhelias introvertti ja jäänyt monesti ilman töitä siksi, että hölösuinen säheltäjä ekstrovertti näyttää päälleppäin paremmalta työntekijältä. Ja sitten parin kuukauden päästä onkin taas hakemani paikka auki. Mistä lie johtuu ;)

Muakin harmittaa tämä, ettei introvertteja arvosteta työpaikoilla. Kuitenkin siellä painotetaan, että kaikkien kanssa pitää tulla toimeen. En vaan ymmärrä miten jotkut jaksaa aina puhua pahaa toisten selän takana. Itse tykkään hoitaa työni ja lähden kotiin. Tämä ei tarkoita sitä, etten koskaan keskustele mitään muiden kanssa, mutta en myöskään jaksa tarpeettomasti jauhaa mitään ylimääräistä.

Olen kokenut monesti, että näillä ekstroverteilla on enemmän sanoja kuin tekoja. Saattavat luistaa tehtävistään ja keksiä nokkelia tekosyitä tai teettää työnsä muilla. Ovat myös useammin sairaslomalla ilmeisesti, koska kehtaavat valehdella..

Ekstrovertit (eivät kaikki) ovat pahimmillaan työpaikan ilmapiirin myrkyttäjiä ja joskus ottavat pakkomielteisesti jonkun henkilön silmätikukseen. Odotan vaan sitä aikaa, kun työpaikoilla rekrytoijat heräävät tähän ja tajuaisivat, että liian paljon samanlaisia ihmisiä samassa työpaikassa ei ole hyvä asia.