Lue keskustelun säännöt.
Masennus
25.02.2018 |
Kysyin millä perusteella sain masennusdiagnoosin. Psykiatri vastasi, että näytät masentuneelta. Entä jos yleisilme on yrmeä? Onko silloin automaattisesti masentunut? Pukeutuminen, yleisilme, äänensävy, mistä vielä voi nähdä masennuksen?
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Niin no, miksi menit psykiatrille, jos diagnoosin saaminen noin yllättää?
Hyvä kysymys :D
En enää menekään, kun ei ole tarvetta. Sain mitä hain, joten kaikki hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä siihen diagnoosiin vähän muutakin tarvitaan kuin ”miltä näyttää”. Eli en usko sua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no, miksi menit psykiatrille, jos diagnoosin saaminen noin yllättää?
Hyvä kysymys :D
En enää menekään, kun ei ole tarvetta. Sain mitä hain, joten kaikki hyvin.
Eli halusit saada joko reseptilääkkeitä tai sairauslomaa, mutta itse diagnoosia kuitenkaan et?
Minulla on taustalla masennusdiagnoosi vuosien takaa ja hiljattain käydessäni kunnallisessa lääkärissä korkean verenpaineen (180/100) takia sain lääkityksen - Venlafaxiinia - tautini hoitoon...
Käydessäni yksityisellä puolella sentään paneuduttiin oikeaan asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siihen diagnoosiin vähän muutakin tarvitaan kuin ”miltä näyttää”. Eli en usko sua.
Kyllä sen tiedän. Näin hän kuitenkin vastasi. On minulla pitkä sairashistoria. Lähinnä jäin miettimään näkyykö masennus ja miten se näkyy. Pitäisikö mun esim. pukeutua parempiin vaatteisiin, opetella meikkaamaan paremmin tai miten se niin näkyy ulkonäössä. Sinänsä aivan sama, oon mikä oon.
No ainakin masennus näkyy siten että on normaalia ilmeettömämpi, eleettömämpi, vähäenergisempi, apaattisempi, puhuu tasaisen latteasti ja hitaasti. Ainakin mulla. Ei itse huomaa jos ei kiinnitä huomiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se "näkyy" tietenkin asenteessa, ettei minusta ole työelämään eikä mihinkään ammattiin. Nega asenne, joka on kyllä tottakin, siis se ettei vaan pysty eikä kiinnosta yrittääkään.
Kokonaisuus varmasti ratkaisee.
Masentunut ei enää mieti miltä jokin näyttää, se kaikki on yhdentekevää. Ei ole enää tunnetta, yrmeäkin on sellainen.
Niin no, miksi menit psykiatrille, jos diagnoosin saaminen noin yllättää?