Opiskelen taidealalla ja ei sovikaan minulle. Minne vaihtaa?
Kommentit (22)
No kävisikö työ kuraattoripuolella? Tai esim. arkkitehdin hommat? Taideala on muuten aika laaja käsite: kuvataide, kirjallisuus, esittävä taide?
Jos opiskelet AMK:ssa tai yliopistossa taidealaa niin aika paha juttu: olet menettänyt ensikertalaisuuskiintiöpaikan. Eli mahdollisuutesi alan vaihtoon AMK- ja yliopistoalojen sisällä on vaikeampaa.
Ja järjestystä sisältävä. Nyt tuntuu että pyörin vain oman navan ympärillä ja kaikki on ihan sama. En pidä siitä millaseksi tämä ala tekee. Tarvitsen kai jonkun sanomaan mitä tehdä.
ap
Olen miettinyt arkkitehtuuria mutta siinä joutuisi elämästään omistamaan leijonanosan työlle, ainakin kuvittelisin. Haluan ihan tavallisen elämän.
ap
Miksi vaihtaisit alaa? Voit alkaa tekemään sellaista taidetta, joka on mieleesi. Ei kaikkien taiteilijoiden tarvitse olla samanlaisia ja yhtä itsekeskeisiä. Pääsit kuitenkin opiskelemaan alaa, jolle on todella kova kilpailu. Kenties vain analysoit nykyään liikaa teoksiasi ja sitä mitä teet?
Kehitä taiteellesi vaikka joku selkeä sanoma ja konsepti, kuten esim. Osmo Rauhala on tehnyt, ja toista sitä joka teoksessa, niin saatat jopa menestyä. Mikä estää ottamasta vaikutteita vaikka siitä arkkitehtuurista?
Miten joku voi mennä opiskelemaan taiteilijaksi ja sitten huomaakin että en haluakaan taiteilijaksi? Taiteilijaksi ei opiskella vaan taiteilijaksi synnytään. Omia kykyjään voi parantaa opiskelemalla mutta ei nyt kukaan vaan ryhdy opiskelemaan taiteilijaksi kun nyt siltä tuntuu!
Missä olit koulussa hyvä ja mistä jutuista nautit
Vaihda heti alaa niin et masennu pysyvästi. Mee jonnekin missä on pomo ja esimies joka kertoo mitä töitä pitää tehdä.
Täällä taidealalla pärjää vain sellainen jolla sisäinen motivaatio tehdä hommia vaikkei ketään muita kiinnostais mitä teet
Vierailija kirjoitti:
Miten joku voi mennä opiskelemaan taiteilijaksi ja sitten huomaakin että en haluakaan taiteilijaksi? Taiteilijaksi ei opiskella vaan taiteilijaksi synnytään. Omia kykyjään voi parantaa opiskelemalla mutta ei nyt kukaan vaan ryhdy opiskelemaan taiteilijaksi kun nyt siltä tuntuu!
Eikö? Harrastin itse koko ikäni taidetta ja pääsin opiskelemaan sitä. Sitten tuli herätys, tajusin että en enää kehittyisi paremmaksi ja huomasin että taiteen luominen oli muuttunut vastenmieliseksi. Nykyään en enää maalaa tai piirrä yhtään mitään, koen sen vain ahdistavaksi.
Mitäs jos sulla on vaan joku vaihe?
Tee ne opettajan pedagogiset opinnot 60op. Ovat todella strukturoituja kursseja.
Voisikohan sinusta tulla hyvä opettaja? Alalla on liian monta suurta taiteilijaa, jotka opettavat vain pakosta. Sinä voisit keskittyä olemaan johdonmukainen ja innostava pedagogi. Saat työhösi kaipaamaasi rakennetta opetussuunnitelmasta.
Vierailija kirjoitti:
Joku vähän enemmän rakennetta sisältävä ala.
Pysyt alkuperäiessä suunnitelmassa, jätät vain koulun kesken ja pääset oikaisemaan suoraan työttömäksi.
Mun mielestä sun tulisi jättää se koulu kesken, jos ei sytytä. Opiskelen itse graafista suunnittelua ja tähän kouluun pääseminen oli unelmani pitkään ja opinnot tuntuvat juuri sellaisilta "ah, tätä olen aina halunnut".
Jos ei nappaa, jätä tilaa niille, joita kiinnostaa. Turhaan sinä siellä resursseja (niin omia kuin koulunkin) tuhlaat.
Opetusalaa minäkin suosittelen. Tunnen kaksikin taiteilijaa, jotka ovat ryhtyneet yläkoulun ja lukion kuvisopeksi. Siinä jää aikaa tehdä omaakin taidetta. Työ on monipuolista, meidän koulussamme on ties mitä savenvalannasta valokuvauskurssiin.
Se on kyllä totta että joillain taideopiskelijoilla/taiteilijoilla se homma on sellaista egokeskeistä näyttämisenhalua. Väkisin väännetään, että saadaan olla jotain. Eri asia, jos on jotain mitä oikeasti haluaa ilmaista tai jotain mikä väkisin pyrkii ulos.
...