Lue keskustelun säännöt.
4v kyselee jatkuvasti kuolemasta
20.02.2018 |
Tosi herkkä lapsi. Viime aikoina kysellyt tosi paljon kuolemasta, enhän minä/äiti/isä kuole, en halua kuolla... jne. Olen rauhoitellut vain, että ei tässä kukaan ole kuolemassa vielä pitkiin aikoihin ja yrittänyt puhua asiasta rauhallisesti mutta realistisesti. Mitä tässä nyt pitäisi sanoa? Lasta selvästi ahdistaa asia. Lähipiirissä ei ole kukaan kuollut lapsen aikana.
Kommentit (5)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taisi olla minunkin pojalla suunnilleen samoja ikiä, kun oli samanlainen vaihe. Se meni sitten ohi, kun rauhallisesti selitin asiat juurikin noin, että ei tässä kukaan kuole pitkään aikaan. Eiköhän jokaista lasta askarruta tuo asia siinä vaiheessa kun alkaa siitä jotain ymmärtää.
Sama menossa meillä, joka viikko kysyy kuolemasta ja että saako siivet jos kuolee.
Pelkää myös vanhenemista, ei halua kuulemma tulla ryppyiseksi ja kaljuksi mummoksi, on pari kertaa kaupungilla kauhistellut oikein vanhoja ihmisiä ja kysynyt tuleeko hänestäkin sellainen, kai se kuuluu ikään, on muutenkin nyt kova kyselykausi päällä.
Meillä vastaan kaikkeen todenmukaisesti mutta samalla niin että lapsi ymmärtää.
Kerro että Jeesus on kuollut meidän puolestamme.
Sitten luette iltarukouksen.
Levolle laske luojani
Armias ole suojani
Jos sijaltain en nousisi
Taivaaseen ota tykösi
On todella tärkeää, että lapsi puhuu ja kyselee asioista. Lapsen kyselyyn pitää aina vastata mutta se vastaus ei tarvitse eikä saakaan olla pelkkää tietoa, vaan enemmänkin tunnevastaus, viesti siitä, että kuulen sinua ja yhdessä jutellaan tästäkin asiasta.
Ole onnellinen, että lapsesi luottaa sinuun kyselemällä asioista. Olipa aihe mikä tahansa.
Lapsi alkaa miettiä kuolemaa suunnilleen siinä vaiheessa, kun hän alkaa tajuta ajan merkitystä. Jokainen sukupolvi kivikaudesta alkaen on joutunut kyselemään, miksi elämä loppuu ja miksi kuolemaa on. Siihen ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta, vaan kyseleminen on tärkeämpää.
Ehdottaisin, että toistat lapsen sanoja ja hänen kysymyksiään. Esim: Sinua mietityttää, kun näit pihalla kuolleen linnun. Kyselet, minne se lintu nyt päätyy? Voit kysyä, mitä lapsi itse ajattelee siitä ja sitten tarvittaessa korjata. Esim. lapsi sanoo, että dinosaurus tulee hakemaan linnun. Sitten voi kertoa, että linnun ruumis kaivetaan maahan josta se jatkaa kiertokulkuaan ja antaa voimia uudelle ruoholle yms mullan kautta. Linnun elämä ja kuolema eivät olleet turhia. Elämä on voimakkaampi kuin kuolema. Muistot elävät, vaikka esim. pappa kuolikin.
On hyvä, että luot turvaa kertomalla, että nyt juuri hän ei ole kuolemassa mihinkään. Kuolemaa ei kuitenkaan pidä etäännyttää täysin pois. Onhan mahdollista, että joku läheinen tai tuttava kuoleekin pian. Ota kysymykset keinona luoda lapseen suhde ja anna hänelle kokemus siitä, että vaikeistakin asioista voi puhella.
Kirjastossa tai vaikka seurakunnan lapsi- ja perhetyössä on myös kirjoja, joiden avulla voi lapsen kanssa käsitellä kuolemaa.