Te joilla on ns. normaalit perheet

Olkaa onnellisia. Olkaa kiitollisia siitä, että saatte perheeltänne rakkautta ja hyväksyntää. Voitte viettää yhdessä aikaa ja tehdä mukavia asioita. Matkustaa yhdessä. Saatte apua ja teillä on aina jokin tuki jihon nojautua ja pyytää apua.

Voin kuulostaa katkeralta, mutta monesti tuntuu siltä, että olisi helpompaa, jos oma perhe ja suku olisi yksinkertaisesti kuollut pois. Ei tarvitsisi vastaanottaa herjausviestejä ja uhkailuja, ei tarvitsisi pelätä uutta huijausyritystä ja kusetusta, ei tarvitsisi odottaa soittoa sairaalasta tai ruumishuoneelta. Ei tarvitsisi olla se ainut tasapainoinen ihminen trailer park-ihmisten parissa. Eikä tarvitsisi selitellä kenellekään mitään, voisi vain sanoa, että kuolleita ovat.

Olen yrittänyt katkaista välejä ja ottaa reilusti etäisyyttä. Silti nuista ei pääse eroon millään ja aiheuttavat vain huolta, hankaluuksia ja kohtuutonta stressiä elämään. Kadehdin ihmisiä, jotka voivat mennä oman lapsuusperheensä luokse ja viettää normaalia aikaa ihmisten kanssa. Tuntuu niin utopistiselta.