Sekö on paras vanhempi joka suhtautuu mahdollisimman kielteisesti nykytekniikkaan ja joka kieltää sen lapsilta?

Lestadiolaisten televisiokieltoa kyllä halveksutaan mutta itse ollaan ihan samanlaisia. -ap

Pikkulapsen aivot kehityy väärin kun annetaan pääte konttausikäiselle.

Moni vanhempi kiroaa että on tyrkyttänyt laitteita, kun hoksaa että poika ei muuta tee kuin pelaa, ja koulu kärsii.

Sopivassa suhteessa. En ymmärrä niitä vanhempia, jotka antaa lapsensa olla rajattomasti älylaitteilla, enkä myöskään niitä totaalikieltäytyjiä. Älylaitteet on nykyaikaa, joten pitää kai niitä opetella käyttämään, kunhan tehdään muutakin. 

Tämä on asia, johon ei ole olemassa yksinkertaista ja yksiselitteistä vastausta. Mä en itsekään tiedä, mitä asiasta ajattelen. Meillä on 3- ja 6-vuotiaat lapset. Heillä on tabletti. He katselevat sillä ohjelmia ja pelaavat vähän, mutta me vanhemmat kontrolloimme sen käyttöä. Mitä taas puhelimiin tulee... ärsyttää, että sellainen  on vähän niin kuin "pakko" hankkia lapselle kohtapuoliin. Älypuhelimet ovat kalliita! EI yhtään huvittaisi ostaa lapselle laitetta, joka menee helposti rikki ja joka kuitenkin melko pian herättää epätyytyväistä nurinaa, kun se ei ole tarpeeksi hieno.

Mun mielestä tekniikka ja sen käyttäminen on hyvästä ja nykynuoret, jopa siis ihan pienet lapset, ovat sen hyödyntämisessä tänäpäivänä tosi näppäriä. Se, mikä musta taas ei ole tässä hyvää kehitystä on se, että lapset ei enää viitsisi liikkua lainkaan jos vaihtoehtona on pelata älylaitteilla kaiken aikaa. Meillä on ainakin näin, että jos lapsi saisi päättää, hän todennäköisesti pelaisi 24/7. Ei ulkoilua, ei mitään liikkumista tai mitään muutakaan. Jos me ei tätä lapselta rajoitettaisi, niin kuka sitten?

Vierailija kirjoitti:

Sopivassa suhteessa. En ymmärrä niitä vanhempia, jotka antaa lapsensa olla rajattomasti älylaitteilla, enkä myöskään niitä totaalikieltäytyjiä. Älylaitteet on nykyaikaa, joten pitää kai niitä opetella käyttämään, kunhan tehdään muutakin. 

Näin juuri. Ylipäätään ns. kultainen keskitie on musta useimmiten se toimivin ratkaisu asiassa kuin asiassa.

Mihin pieni lapsi tarvitsee älypuhelinta? Soittamiseen riittää vanha kapulakin.

Meillä lapset on jo parikymppisiä, mutta kun he olivat lapsia, sama keskustelu kävi silloinkin kuumana. Aikaa moneella käskettiin rajoittamaan. No, meillä oli 4 lasta ja yksi kone, joten väkisinkin aikia oli rajallista. En sitä kyllä itse mitenkään vahtinut, mutta lapset itse pitivät huolen, että pääsivät koneelle, kun oma vuoro oli. En mitenkään pitänyt tietokoneella oloa pahana. Sieltäkin voi oppia paljon. No myöhemmin selvisi, että ainakin pojan koneella olo oli pelkkää plussaa. Ei koskaan mitään vaikeuksia englannin osaamisessa, kun pelasi pelejä ja kommunikoi ympäri maapalloa pelaajakavereiden kanssa. Nykymaailma vaatii hyvää taitoa tietokoneiden/älypuhelimien käytössä. Hyvä  vaan, että lapset  niitä osaa käyttää. Liiallisesta rajoittamisesta ei ole mitään hyötyä. Yleensä se, mikä on kielettyä tai kovin rajoitettua kiinnostaa eniten.

Ja mitä vikaa on siinä että lapsi saa pelata vain kerran viikossa tabletilla? Ystäväni lapsi ei saa varmaan niinkään usein enkä usko että jää mistään paitsi. Käyttäytyy huomattavasti paremmin kuin moni ikäisensä "tablettizombi", on kärsivällinen, monen tunnin messuilla kiertely ei aiheuttanut kiukkua eikä naukumista "anna tablettiiiii", rakastaa eläimiä, on innoissaan kirjoista jne. Moni lapsi on koukutettu jo nuorempana härveleihin ja edes kauppareissu ei suju ilman kitinää ellei ruudulla pyöri koko ajan viihdykettä. Ei kiinnosta enää mikään aito asia, pelkästään ruutu, ruutu, ruutu. Että en siitäkään ylpeilisi että pieni lapsi osaa käyttää tablettia ja älypuhelinta.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on asia, johon ei ole olemassa yksinkertaista ja yksiselitteistä vastausta. Mä en itsekään tiedä, mitä asiasta ajattelen. Meillä on 3- ja 6-vuotiaat lapset. Heillä on tabletti. He katselevat sillä ohjelmia ja pelaavat vähän, mutta me vanhemmat kontrolloimme sen käyttöä. Mitä taas puhelimiin tulee... ärsyttää, että sellainen  on vähän niin kuin "pakko" hankkia lapselle kohtapuoliin. Älypuhelimet ovat kalliita! EI yhtään huvittaisi ostaa lapselle laitetta, joka menee helposti rikki ja joka kuitenkin melko pian herättää epätyytyväistä nurinaa, kun se ei ole tarpeeksi hieno.

Varaudu siihen, että koulussa tuo puhelinongelma kärjistyy. Mä oon _niin väsynyt_ siihen jatkuvaan vertailuun ja kilpailuun kellä on mikäkin puhelin ja mikä on olevinaan paras. Meillä sillä on saatu jo yksi kaveruus pilalle. Kuinka turhaa ja surullista...opettakaa pliis niille lapsillenne, että vaikka mä nyt ostan sulle tän iphonen niin sillä ei vertailla tai leuhkita, olla muka muiden yläpuolella. Tämä materialistinen kilpailuyhteiskunta on vaan niin sairas että huhhuh. Surullista, sillä toki tekniikka tuo mukanaan myös paljon hyvää ja helpottaa arkea, mutta on raskasta selittää jatkuvasti kuinka ei pidä välittää mitä muilla on jne. jne. kun mallejakin on tolkuttomasti mihin verrata ja uutta tungetaan markkinoille vaikkei entiset ole ehtineet edes kulua käytössä.

Niin ja nuo rikkimenemiset eli panosta suojiin ja puhelimen kestävyyteen jos mahdollista. Meillä on laitettu heti näytönsuojakalvo ja suojakuoret sekä pyritty valitsemaan malli jossa olisi edes jonkinlainen pöly- ja vesitiiviys sekä iskunkestävyys. Myös sen verran suorituskykyä ym. että kestää helposti ainakin kaksi - kolme vuotta. Meillä tuollainen puhelin maksoi melkein kolmesataa, mutta on sitten kyllä kestänytkin eikä tuo ole niin hirveästi verrattuna vaikkapa niihin lähes tuhannen euron iphoneihin.

No meillä on rajoitteita tekniikan kanssa, mutta ei sillä ole kenellekään brassailtu. Ihan on muut syyt siihen.

Mihin he niitä tarvitsevat, ap? Oletko vähän vammainen?

Vierailija kirjoitti:

Mihin pieni lapsi tarvitsee älypuhelinta? Soittamiseen riittää vanha kapulakin.

Samaa olen ihmetellyt. Jo ekaluokkalasilla näkee älypuhelimia!

Sori vaan Ap, mutta jopa Jenkkilässä on huippuasiantuntijoita jotka tekevät juuri näin.

Vierailija kirjoitti:

Mihin pieni lapsi tarvitsee älypuhelinta? Soittamiseen riittää vanha kapulakin.

No, ei tarvitsekaan, mutta tämä on tällainen "Kun kaikilla muillakin on" -juttu. Vaikka ei haluaisikaan mennä siihen mukaan, tähän vaikuttavat myös muut asiat kuin vanhemman halu. Jos muilla luokkalaisilla on älypuhelin, onko sitten reilua jättää oma lapsi ilman. Siitä seuraa kaikenlaisia lieveilmiöitä.

Meillä lapsi kohta 6v eikä kyllä ole lähiaikoina tarkoitus puhelinta hänelle ostaa. Katsotaan joskus sitten kun puhelimelle oikeasti on tarvetta. Ja ekaksi puhelimeksi ei mitään älypuhelinta.

Teknologiagurut laittavat lapsiaan kouluihin, joissa ei käytetä teknologiaa oppimiseen.

https://www.theguardian.com/teacher-network/2015/dec/02/schools-that-ba…

"In the heart of Silicon Valley is a nine-classroom school where employees of tech giants Google, Apple and Yahoo send their children. But despite its location in America’s digital centre, there is not an iPad, smartphone or screen in sight."

A global report by the Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD) suggests education systems that have invested heavily in computers have seen “no noticeable improvement” in their results for reading, maths and science in the Programme for International Student Assessment (Pisa) tests. The OECD’s education director, Andreas Schleicher says: “If you look at the best-performing education systems, such as those in East Asia, they’ve been very cautious about using technology in their classroom.”

“Those students who use tablets and computers very often tend to do worse than those who use them moderately,” he adds.

Olen itse vähentänyt netin käyttöä rajusti ja ruvennut keskittymään aina yhteen asiaan kerrallaan. Tämä on vaikuttanut todella paljon oppimiskykyyni, keskittymiskykyyni, yleiseen vireystasooni ja elämään tyytyväisyyden tunteeseeni. Internet on todella kaksipiippuinen asia. Sitä on hankala käyttää oikein, etenkin lapsien ja impulssikontrollittomien aikuisten, kuten minun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin pieni lapsi tarvitsee älypuhelinta? Soittamiseen riittää vanha kapulakin.

No, ei tarvitsekaan, mutta tämä on tällainen "Kun kaikilla muillakin on" -juttu. Vaikka ei haluaisikaan mennä siihen mukaan, tähän vaikuttavat myös muut asiat kuin vanhemman halu. Jos muilla luokkalaisilla on älypuhelin, onko sitten reilua jättää oma lapsi ilman. Siitä seuraa kaikenlaisia lieveilmiöitä.

No lapsilla on jatkuvasti asioita joita haluaa kun muillakin on. Kaikkea mitä muillakin on ei silti voi saada.

Siinäpä yksi syy, miksi en koskaan tule hankkimaan lapsia. Nykyteknologia ja se ettei nykyihminen muka pärjää ilman kaikkia vempeleitä enää hetkeäkään. Varmaan muutaman vuoden sisään keksitään asentaa älylaitteet kohtuun viihdykkeeksi sikiöllekin.

Vierailija kirjoitti:

Pikkulapsen aivot kehityy väärin kun annetaan pääte konttausikäiselle.

Moni vanhempi kiroaa että on tyrkyttänyt laitteita, kun hoksaa että poika ei muuta tee kuin pelaa, ja koulu kärsii.

No tässähän se vanhemmuus sitten punnitaan. Kun ei se lapsi sitä saa määrätä, että se pelkästään pelaa.

Mulla on kolme poikaa ( 10, 13 ja 15v), ja diili on käytännössä se, että kun koulu, harrastukset ja kotityöt hoidetaan kunnolla, niin minä en rajoita nettiaikaa. Tämä tarkoittaa sitä, että koulusta suoriudutaan omalla tasolla ( kahdella se on n. 9-10 oppilas, yhdellä vaihtelevampi), harrastuksista ei jäädä pois "kun ei huvita", vaan aina käydään se käynnissä oleva kausi loppuun, ja sitten voi lopettaa, jos siltä tuntuu, ja kotitöitä on muihin verrattuna varmaan suht paljon, mutta käytännössä varmaan n. 15-30 min päivässä niihin menee.

Mutta heti kun tulee jotain perseilyä, niin sitten lähtee hommat jäähylle. Ja tämä on ihan itsestäänselvää.

Mä myös opetan lapsia ymmärtämään itseään ja eri asioiden ( unen, ravinnon, liikkumisen, ruutuajan) vaikutusta heihin. Ei siis niin, että minä määrään ja komennan ja kerron, vaan pyydän heitä itse analysoimaan millainen olo on ollut, kun on syöty liikaa karkkia tai pelattu liian pitkään. Näissäkin kun on suuria lapsikohtaisia eroja. Meillä vanhin kestää mitä vaan, keskimmäinen on hyvin herkkä. Ovat ihan itse näin opastettuina oppineet miten juuri heidän kannattaa toimia tässä elämässä, että olo ja toimintakyky säilyy hyvinä.