Mikä ammatti sopisi ujolle ihmiselle?
Sopiiko mikään? Joka ammatissa pitää olla niin yltiö sosiaalinen ja myyntihenkinen. Ehdotuksia?
En halua syrjäytyä.
Kommentit (16)
Itse olen opettaja eli ammatissa, mihin en ikinä voinut edes kuvitella alkavani.
Tehdastyö ehkä. Riittää, että nökötät linjaston vieressä ja pakkaat lihaperunasosessa rasiaan.
Mutta saattavat ne silti haluta jonkun supliikkityypin. Hain jokin aika sitten tallennustyöhön. Siis sellaiseen, missä istutaan yksin koneella ja naputetaan numeroita excel-taulukkoon. Ryhmähaastattelussa sanottiin, että etsivät sosiaalisia tyyppejä, koska työ on sen verran yksitoikkoista, että porukan täytyy tulla toistensa kanssa taukojen aikana!
Korjaus: tulla toistensa kanssa hyvin toimeen taukojen aikana.
Minä ujona olen laitoshuoltaja päiväkodissa, eli olen keittiössä ja laitan ruoat tarjolle, keitän aamulla puuron, tiskaan, siivoan... Muuta henkilökuntaa moikkailen ja vaihdan muutaman sanan, lasten kanssa ei juuri tekemisissä tarvitse olla. Olen aiemmin ollut siivoamassa paikkoja missä ei ole ketään paikalla siivousaikaan ja sehän on ihanteellista jos ei halua ollenkaan ihmisiä nähdä.
Ihan mikä tahansa. Minä olen aivan hirveän ujo ja epävarma, mutta ammattiminä on aivan toinen asia. Kaupassakäyntikin jännittää joskus, päitä sitten vieraille ihmisille puhuminen, mutta työn puolesta esiintyminen taas on aivan eri asia ja teen sitä mielelläni.
Vierailija kirjoitti:
Olen ujo ja yläkouluopettaja:)
Uii anna pusuja :3
Perhepäivähoitaja. Aikuisia et yleensä tapaa kuin hetken aikaa aamuin ja illoin, ja lapsia taas ei tarvitse jännittää.
Kiinteistönhoitaja? Eivätkös he talvisin pääasiassa lyki lumia ja kesäisin leikkaavat ruohoa? Vai onko joku muu ammattinimike heille?
Vierailija kirjoitti:
Kiinteistönhoitaja? Eivätkös he talvisin pääasiassa lyki lumia ja kesäisin leikkaavat ruohoa? Vai onko joku muu ammattinimike heille?
Vai ovatko he ympäristönhoitajia? Miten nämä menee?
Olen lähihoitaja, olen ollut pari kuukautta sairauslomalla ja yhtenä päivänä kaupassa totesin, että minähän olen ihme hölösuu, juttelen omenoista täysin tuntemattoman kanssa.
Toisia hoitaessa ja kuunnellessa on unohtanut itsensä, vapaalla kyllä viihdyn yksikseni tai ihan läheisteni kanssa. Työssä kai on se työ minä joka myötäilee ja puhuu asiaa, ei tavallaan tarvitse antaa itsestään kuin kuoret.
No ei oikein mikään. Siivooja?