9v tytön käytös. Muilla tällaista?

Onko tutkittu lääkärillä, mieluummin parilla ettei vaan ole mitään vikaa missään? Adhdta tms? Josta voisi johtua.Koska ei tuo ole todellakaan mitään normi 9v käyttäytymistä.

Aloittaisin varmaan siitä. Jotain keskustelu apua myös.

Millainen kaveripiiri on, onko samanlaista käytöstä? Jos on niin kannattaa jutella kimpassa vanhempien kesken.

Mutta tosiaan, ihan ensiksi aloittaisin siitä että kaikki mahdolliset tutkimukset ihan siltä varalta että jossakin jokin mättää koska siltä hieman vaikuttaisi. 

Varmaan kuuluu osittain ikään mutta mitä tahansa ei siltikään kuulu vanhempien sietää. Ihan sama vaikka nirsoilisi ruoan kanssa (onpa sitten nälässä jos ei kelpaa), mutristelkoot huuliaan ja unohdelkoot asioita mutta sinun nimittely p*skaksi ja sisarusten haukkuminen ei ole ok vaikka miten olisi

murrosikä.

Kokeile vaikka taskurahan antamatta jättämistä ja kännykän pois ottamista. Eipä varmaan kauaa jaksa nimitellä kun tajuaa että kuka sen taskurahan ja kännykkäliittymän maksaa.

Hemmoteltu, kasvatettu kuplamuovissa. Meidän lapsilla ei tuollaista käytöstä ollut.

Jos oikeasti on noin vaikeaa niin juttelisin lapsen kanssa kunnolla ja rauhassa. Sitten koulun kanssa ja lapsi juttelemaan esim. kuraattorin ja koulupsykologin kanssa. Onko lapsen elämässä ollut muutoksia lähiaikoina? Miten nukkuu yöt tai nukahtaa illalla?

Tyttö on kaikkea muuta, kuin hemmoteltu. Kuplassa ei ole kasvanut. Ei todellakaan. Meillä itse asiassa aika tiukka kuri ja säännöt kotona. Tyttö saa liikkua aika vapaasti, sillä itse en usko lapsen pumpulissa pitämiseen. Olen aina luottanut tyttöön ja on ollut kiltti ja luotettava. Nyt vain käytös muuttunut todella paljon huonommaksi.

Tuota käytöstä en siis siedä, mutta mikään ei tunnu enää tepsivän. Siksi kyselenkin teiltä, onko ikään kuuluvaa vai mitä?

Ja voihan tuo olla kavereilta opittua. Somessa tyttö ei ole, mutta whatsapp on. Nettiin pääsee vain valvotusti tabletilla, puhelimella ei ollenkaan tällä hetkellä.

Ap

Kuulostaa aika samalta kuin meidän 5v tyttö. Ja hänkään ei todellakaan ole hemmoteltu. Aika rankkaa on arki.

Meidän 11-vuotias on ollut viimeiset 2-3 vuotta melko samanlainen. Tosin menee aalloissa: välillä mitä suloisin lapsi ja sitten taas iskee kitinävaihde. Uskoisin että kuuluu ikään; meillä rauhalliset keskustelut siitä, miltä hänen kiukuttelunsa ja "turhasta kitisemisensä" tuntuu, on auttanut.

Meillä 12v tuollainen... useita neurologisia diagnooseja 🙁. 9v pikkusisarus on aivan toista maata

Yksinkertaisesti kasvatuksen puute kyseessä. Tuollaisia lapsia saa kjn antaa kaikessa periksi ooettaa tytön prinsessaksi. Tyttö ei arvosta sinua ja perhettäsi yhtään. Nyt kaikki kännyt, muu elektroniikka, meikit ja muut kivat jutut pois tytöltä ja kuri käyttöön. Opetat kunnioittamaan ja myöös käymään koulunsa kunnolla ja menemään sinne ajoissa. Kaikki kivat jutut ja kaveritapaamiset pois, kunnes oppii käyttäytymään. Virlä voit muuttaa suunnan, mutta älä anna tuon jatkua yhtään kauempaa.

Ootko kysellyt, miten koulussa ja kavereiden kanssa menee? Ettämistä hän oikeasti haluaisi puhua, kun kiukuttelee.

meillä hankala 12v, Ei nimittele mutta mitään ei halua tehdä mitä pyydän, ei halua viettää aikaa yhdessä, ei keskustella ei mitään. Tiedän että itsessä on vikaa ja paljonkin, liian lepsuja ollaan oltu tytön kanssa, mutta isä antaa aina periksi.

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertaisesti kasvatuksen puute kyseessä. Tuollaisia lapsia saa kjn antaa kaikessa periksi ooettaa tytön prinsessaksi. Tyttö ei arvosta sinua ja perhettäsi yhtään. Nyt kaikki kännyt, muu elektroniikka, meikit ja muut kivat jutut pois tytöltä ja kuri käyttöön. Opetat kunnioittamaan ja myöös käymään koulunsa kunnolla ja menemään sinne ajoissa. Kaikki kivat jutut ja kaveritapaamiset pois, kunnes oppii käyttäytymään. Virlä voit muuttaa suunnan, mutta älä anna tuon jatkua yhtään kauempaa.

Meikit?? 9 v oikeesti haloo

Vierailija kirjoitti:

Hemmoteltu, kasvatettu kuplamuovissa. Meidän lapsilla ei tuollaista käytöstä ollut.

Eipä tietenkään. Meidän lapset, muiden kakarat;)

Esiteini-ikä? Kuukautisetkin voi alkaa jo vaikka 10v. joten voihan nuo olla hormonaalisiakin juttuja

Se on nää meidän nykylapset, joiden sielun media on turmellut. Elää jossain ihan absurdeissa käsityksissä siitä millainen pitää olla, mitä pitää olla, eikä mikään riitä.

Jonkinlaista häiriötä tunnekehityksessä ja tunteiden hallinnassa?

Onko teillä paljon muita lapsia? Onko tyttö vanhin/nuorin? Miten lapsien vanhemmilta saama huomio jakautuu?

Onko elämässänne tapahtunut jotain suurta, joka mahdollisesti on järkyttänyt tyttöä?

Rangaistukset eivät ainakaan pidempään jatkuneeseen ongelmaan tehoa.

Kysy tytöltä aina mitä kuluu ja kuinka päivä meni.

Jos tyttö vastaa tai käyttäytyy muuten tylysti, niin ojenna lempeästi ja kärsivällisesti. Sano ääneen, että toisille huutaminen ja raivoaminen satuttaa. Ylipäätänsä nimeä aina tunteet ääneen. Kysy tytöltä hänen tunteistaan, ota syliin ja kerro että rakastat.

Jos tuntuu että vanhemmilta loppuu keinot kesken, niin ammattiapuun yhteys. Tytöllälään tuskin mukava olo itsensä kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Onko tutkittu lääkärillä, mieluummin parilla ettei vaan ole mitään vikaa missään? Adhdta tms? Josta voisi johtua.Koska ei tuo ole todellakaan mitään normi 9v käyttäytymistä.

Aloittaisin varmaan siitä. Jotain keskustelu apua myös.

Millainen kaveripiiri on, onko samanlaista käytöstä? Jos on niin kannattaa jutella kimpassa vanhempien kesken.

Mutta tosiaan, ihan ensiksi aloittaisin siitä että kaikki mahdolliset tutkimukset ihan siltä varalta että jossakin jokin mättää koska siltä hieman vaikuttaisi. 

Tämä tuntuu olevan nykyajan meininki. Lapsi tekee jotain vanhemman mielestä kummallista; kierrätetään lasta ainakin muutamalla lääkärillä, vaaditaan kaikki fyysiset ja psyykkiset testit. Jos vaikka joku keksisi jonkin diagnoosin.

Ihmiset on erilaisia. Ei ne heti ole sairaita.

Voisko tyttö vaan purkaa pahaa oloa tuolla tyytymätyömyyden ilmaisulla?

Oma 9v kyllä huutaa välillä ja paiskoo ovia kun hermot menee kun ei jotaki saa. Tai sitten muuten vaan kärtyää tai kiukkuaa jotaki tyhjänpäivästä asiaa hyvinkin dramaattisesti. Mutta sitten kun tytön nappaa syliin halittavaksi ja kyselee, onko ollut huono päivä, sieltä saattaakin tulla juttua vaikka mistä. Ja kun asiasta on juteltu ja halittu tarpeeksi, paha olo häipyy ja taas on hyvä mieli.

Omilla lapsilla monesti ristiriitatilanteissa/tunnekuohussa rajan tiukentaminen ja sen myötä hyvänkäytöksen vaatiminen ei toimi yksistään. Vaan asian syihin paneutumalla tilanne oikeasti vasta laukeaa. Toki rajat on ja aika tiukatkin meidän perheessä, mutta se kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen on se kaiken pointi, millä noiden koululaisten kans pärjää.

- syötä lapselle B-vitamiinia, se voi auttaa mielialan säästelyssä

- koeta ottaa kainaloon ja helli

- järjestä rauhallisia tilanteita olla kahden jotta voisitte jutella kaikesta - saunan lauteilla, kaksin autossa, jonkin puuhan parissa... lapsella voi olla mielen päällä jotain mikä ahdistaa muttei osaa kertoa

- huolehdi että lapsi saa liikuntaa; se parantaa mielialaa. Menkää yhdessä uimaan, kävelylle, hiihtämään, luistelemaan...

- anna osan kiukusta mennä ohi noteeraamatta

- kysele hänen unelmistaan

- ota tavaksi jutella päivällisellä esim. kertomalla jokin kiva ja jokin tyhmä juttu omasta päivästäsi ja pyydä lapsia kertomaan, mikä oli heillä päivän paras ja mikä pahin juttu

Tyttö pöydän ääreen ja keskustelette asiat halki. Voi hyvin olla että tyttö purkaa jotain asiaa teihin kiukkuamalla. Kaveripiirit hyvä tsekata, ilmapiiri ja käytös siinä seuraa nopeasti kotiin.

Tee selväksi tytölle että hänen käytös loukkaa muita ja se on väärin eikä sitä sallita. Et osta mitään uusia asioita ja opeta tyttö siihen ettei rahaa ja tavaroita ikinä sada taivaalta.

Jos tytöstä ilmenee että jokin on vialla, sen perusteella mietit jatkotoimenpiteet. Tarvitaanko ammattiapua vai onko ongelma vaikka kaveripiirin sisällä.

Käytös ei ole normaalia eikä sallittavaa 9 vuotiaalle. Minkään ikäiseltä ei tuollaista käytöstä tarvitse eikä pidä sietää.