Mistä siinä vuoden 1918 sodassa oikein oli kyse?

Se oli sitä, että suuri osa suomalaisista elivät nälässä ja köyhyydessä. Punakaartilaiset nähdään liian usein vain kommunisteina vaikka kysymys oli sosiaalidemokratiasta ja siitä, että luodaan yhteiskunta, jossa suomalaiset pitävät huolen toisistaan, myös vähävaraisista.

Silloin Suomessa oli punaisia Stalinin kannattajia. Heitä vastassa olivat valkoiset isänmaalliset Perussuomalaiset. Vaikka Perussuomalaiset olivatkin huomattavassa alakynnessä niin he taistelivat urheasti ja voittivat punaisen roskasakin.

Kysymys oli siitä, että työnantaja isännät sopivat eli määräsivät työehdot. Palkka ei riittänyt ruokaan eikä sitä ollut tarjollakaan kun myytiin herroille kaupunkiin hyvällä hinnalla. Porvarit naama rasvasta kiiltävän valittivat, että ei enää ole kunnon työväkeä. Kikyä tarvittiin, että kirkkokiesimersun sai uusittua uusimpaan malliin. Ruustinna ainakaan ei antanut, jos ei saanut tahtoaan läpi salin kalustuksen saa. Työväki oli vaan kateellisia kun itsellä ei ollut vara viikonlopun shoppailumatkoihin vaikkapa Milanoon. Vaikka isännät olivat ihan omalla renkien ja torpparin työllä varallisuuteen saa ansainneet.

Kyllä punaiset olivat kommunisteja, jotka yrittivät luovuttaa suomen venäjälle, onneksi valkoiset saivat tapettua maanpetturit ja olemme olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Se oli sitä, että suuri osa suomalaisista elivät nälässä ja köyhyydessä. Punakaartilaiset nähdään liian usein vain kommunisteina vaikka kysymys oli sosiaalidemokratiasta ja siitä, että luodaan yhteiskunta, jossa suomalaiset pitävät huolen toisistaan, myös vähävaraisista.

Paitsi että sosiaalidemokraatit ei moiseen vallankaappaukseen menny mukaan,. pelkästään bolseviikit eli vähemmistöpuolue... joka meni sitten ja irtaantui aikanaan nykyiseksi vasemmistoliitoksi kun ei demarit enää sietäny sitö sakkia.

Siis Kiky ja paikallinen sopiminen kurjistavat maaseudun tilattoman väen. Pohjanmaalta ns. liikaväki ulkoistettu on Amerikkaan, joten siellä riitti talot periviä esikoispoika tulevia perintöjään puolustamaan.

Taustat ovat monimutkaiset. Suomessa tapahtui sekavia asioita vuonna 1917 politiikassa, esim. vasemmistoenemmistöinen eduskunta hajotettiin ja paljon muita asioita tapahtui silloin hallituksessa (senaatissa).

Akuutti elintarvikepula oli varmaan yksi pahimmista asioista, kaupungeissa nähtiin suoranaisesti nälkää, demarit olivat jakaantuneita maltillisiin ja äärimielisiin ja erinäisten tapahtumien seurauksena fanaattiset ainekset saivat vallan demareissa.

Tapahtumat ikäänkuin vyöryivät eteenpäin hallitsemattomasti.

Lyhyesti: punikit pistettiin ruotuun ja herran nuhteeseen.

Akuutti ruokapula taas johtui osittain siitä, että kesällä 1917 oli maatalouslakot ja näitä köyhiä kyllä varotettiin, että ei kannattaisi lakkoilla sadonkorjuuaikaan, mutta ylimielisesti vaan kuvittelivat kiusaavansa "herroja". Joo, sitä voi vaan miettiä, keneltä ruoka loppuu ensin, kun hinnat alkaa pulassa nousta.

Mutta taustasyyt oli tosiaan monenmoiset, mm.:

- yleinen yhteiskunnallinen epätasa-arvo yhdistettynä yleistyneeseen kansakouluun (sivistys, lukutaito, käsitys maailmasta ja sen järjestyksestä), lehtien yleistyminen (sosialistilehtiä myös) ja ylipäätään tasa-arvoaatteet, jotka levisi muualta maailmasta

- ongelmallinen suhde Venäjään, valkoiset oikeasti halusivat eroon Venäjästä, punaiset taas jotenkin säätivät siinä. Esim. sosiaalidemokraatit äänesti vastaan itsenäisyysjulistusta, koska eivät olleet siihen tyytyväisiä.

- ruokapula, joka kärjistyi mellakoiksi

Sanoisin, että kansalaissota tasoitti yhteiskuntaa kuitenkin. Siinä punaiset saivat sen verran turpaansa, että järjestys oli selvä sitä myöten. Sisällissodassa on kuitenkin hyvä, että jompi kumpi häviää kunnolla. Muuten se jatkuu loputtomiin. Sisällissodat on raakoja, paljon raaempia kuin valtioiden väliset, mutta ne pitää selvästi saada loppumaan, jotta jotain uutta voi rakentaa. Hävinnyt osapuoli on usein hyvin pitkään katkera ja ihan syystäkin, toiminta on usein kohtuutonta puolin ja toisin ja sitten voittajat hakkaa vielä päälle. Toisaalta punaiset saivat kuin saivatkin äänensä kuuluville monissa asioissa. Yhteiskunnasta tuli tasa-arvoisempi ja köyhiä alettiin kunnella. Tuli torpparivapautus, työväestön oikeudet parani, kansakoululaitos vakiintui jne. Tavallaan voittajatkin alkoivat vähän varoa, miten porsastella jatkossa.

Punainen itki samaa mitä tänäänkin, eli että hän saa liian vähän siitä mikä on toisen omaa. Ketään ei pakotettu tekemään töitä tai mitään muutakaan, mutta olisi pitänyt saada toisen omasta enemmän. Valkoinen taas oli sitä mietä mitä mieltä se on tänäänkin, eli että mun paita on mun paita ja mun leipä on mun leipä. Annan siitä sulle siivun jos haluan, mutta mikään velvollisuus se ei ole. Ja jos portaiden harjaus lumesta on liian paljon vaadittu leipäsiivun takia, niin älä lakaise sitä. Syö kakkaa ja kuole!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se oli sitä, että suuri osa suomalaisista elivät nälässä ja köyhyydessä. Punakaartilaiset nähdään liian usein vain kommunisteina vaikka kysymys oli sosiaalidemokratiasta ja siitä, että luodaan yhteiskunta, jossa suomalaiset pitävät huolen toisistaan, myös vähävaraisista.

Paitsi että sosiaalidemokraatit ei moiseen vallankaappaukseen menny mukaan,. pelkästään bolseviikit eli vähemmistöpuolue... joka meni sitten ja irtaantui aikanaan nykyiseksi vasemmistoliitoksi kun ei demarit enää sietäny sitö sakkia.

Sosiaalidemokraatit ennen vuotta 1918 oli melkolailla eri puolue kuin 1919 vaalien jälkeen. Se oli kokelailla kommunismin kannalla. Puolueen johtohahmoja olivat mm. Otto Wille Kuusinen ja Kullervo Manner. Sosialidemokraatit lähtivät vallankumoukseen, maltilliset mm. Matti Paasivuori ja Väinö Tanner eivät lähteneet koko kapinaan.

Jostakinhan kertoo sekin, kun vuoden 1917 vaaleissa oli valittu eduskuntaan 92 sosialidemokraattia ja kun eduskunta kokoontui sodan jälkeen, pääsi istuntoon vain yksi sosialidemokraatti. Muut olivat vangittuina, teloitettu tai paenneet Neuvosto-Venäjälle.

Moskovassa sitten nämä paenneet entiset sosialidemokraatit perustivat Suomen kommunistisen puolueen, joka vaikutti eri peitejärjestöjen kautta 1920- luvun eduskunnassa saaden eri eduskuntavaaleissa 11- 15% kannatuksen, joka oli pois sosiaalidemokraateilta.

Suomi oli itsenäistynyt, mutta Venäjä oli jättänyt silti Suomeen tuhansia aseistettuja sotilaita, jotka häiriköivät eri paikkakunnilla. Lisäksi pelättiin, että he ryhtyisivät sotatoimiin liittääkseen Suomen takaisin Venäjään/Neuvostoliittoon. Valkoiset lähtivät alunperin riisumaan näitä sotilaita aseista, jotta Suomen itsenäisyys saataisiin turvattua.

Monilla torppareilla ja työläisillä oli siihen aikaan surkeat olot. He nousivat aseelliseen kapinaan muuttaakseen yhteiskuntajärjestystä heidän kannaltaan oikeudenmukaisemmaksi. Siinä sivussa tuli kuitenkin sitten alkuvaiheessa murhattua ja pahoinpideltyä täysin viattomia siviilejäkin, mikä suututti valkoisten puolella olevia. Lisäksi valkoiset näkivät vaarana sen, että punaiset liittäisivät Suomen tajaisin Venäjään/Neuvostoliittoon.