Lue keskustelun säännöt.
Mä en jotenkin vain voi käsittää, miten kuurosokeat oppivat ymmärtämään maailmaa
22.01.2018 |
Mietin tätä jo lapsena, kun alakoulumme kirjahyllystä löytyi Helen Kelleristä kertova kirja. Siis ymmärrän taktiiliviittomien perusidean - kuurosokean käteen annetaan vaikka muki, ja sitten toiseen käteen viitotaan viittoma, ja lapsi oppii aikanaan, että viittoma merkitsee mukia. Tai annetaan mukista vettä ja tehdään juomista tarkoittava viittoma.
Mutta entä ne kuurosokeat, jotka ovat opiskelleet eri kieliä tai yliopistossa jonkun tutkinnon? Ymmärrän, että tutuille henkilöille, yksinkertaisille esineille ja joillekin verbeille voidaan opettaa taktiiliviittomat, mutta entä abstraktimmat asiat? Miten kuurosokea ymmärtää, mitä tarkoittaa esimerkiksi koulu tai opiskelu? Entä tunteet? Pelko, viha, jännitys? Tai vielä hankalammat asiat?
Näin joskus videon, jossa syntymäkuurosokea poika oli saanut valita jonkun vuoden patsaan tms. ja viittoen esitteli tämän patsaan ja selitteli valintaansa. Miten kuurosokealle selitetään, että valitse hienoin patsas ja esittele se ja perustele valintasi?
Kommentit (16)
Olen pohtinut aivan samaa! Muistan lapsuudesta jonkun elokuvan juurikin Helen Kelleristä, ja muistan ihan ahdistuneeni kun yritin miettiä että miten kommunikointi onnistuu.
Eli en osaa vastata, mutta jään odottamaan jos joku osaa vähän avata tätä enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinpä! Miten selität syntymästään saakka kuurosokealle, että nyt on presidentinvaalit, valitse ehdokkaasi ja äänestä.
Eli pystyykö nämä ihmiset käytännössä tajuamaan abstrakteja asioita kuten politiikka, valtiot, valuuttakurssit... Epäilen.
En minäkään sen tarkemmin osaa sanoa, koska olen vain sokea mutten kuuro. Nykyään on kuitenkin sisäkorvaistutteita ja muita konsteja, joilla ihminen voidaan jo pikkulapsesta alkaen totuttaa ympäröivään maailmaan. Mutta entä, kun kyseessä on vaikkapa 50-vuotias, syntymästään saakka kuurosokea henkilö? siinä on jo mietittävää. Tällainen ihminen ei nimittäin saa implantista juuri hyötyä irti, koska aivoissa ei ole muistijälkeä kuulemisesta. Jos siis tosiaan tarkoitetaan umpikuuroa.
Kyllä kuurosokeat yleensä tietävät, mitä presidentinvaalilla tarkoitetaan, sillä ei heidän järjenjuoksussaan mitään vikaa ole sen enempää kuin kenellä tahansa meistä muistakaan. :) Mutta ne abstraktit käsitteet ja niillä – ja niistä – keskusteleminen, että miten se on alun perin lähtenyt sujumaan, se onkin mutkikas juttu. Miten he ymmärtävät käsitteen mammona?
Harva kuurosokea on täysin sokea. Useimmilla on ainakin jonkin verran näkökykyä jäljellä, mutta näkökenttä voi olla hyvin rajoittunut. Silloin pystyy kuitenkin hahmottamaan maailmaa selvästi paremmin kuin sokeana.
Helen Keller oli kuitenkin täysin kuuro ja sokea. Hänelle ei muuten viitottu sanoja ap:n kuvailemalla tavalla (jota kyllä käytetään nykyisin kuurosokeiden kanssa kommunikoinnissa), vaan englannin kielen sanoja kirjain kirjaimelta, esim. ei yhtä viittomaa vesi, vaan kirjaimet W A T E R.
En osaa kovin hyvin vastata ap:n kysymykseen, mutta toteaisin silti, että emmehän me terveetkään kuule tai suoraan näe useimpia abstrakteja käsitteitä, vaan ne selitetään meille toisten käsitteiden avulla tai jotenkin muuten. Näin varmaan toimitaan kuurosokeankin lapsen kanssa. Kun aikuinen huomaa, että lapsi on vihainen, hän viittoo 'sinä - vihainen" tai jotain vastaavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En minäkään sen tarkemmin osaa sanoa, koska olen vain sokea mutten kuuro. Nykyään on kuitenkin sisäkorvaistutteita ja muita konsteja, joilla ihminen voidaan jo pikkulapsesta alkaen totuttaa ympäröivään maailmaan. Mutta entä, kun kyseessä on vaikkapa 50-vuotias, syntymästään saakka kuurosokea henkilö? siinä on jo mietittävää. Tällainen ihminen ei nimittäin saa implantista juuri hyötyä irti, koska aivoissa ei ole muistijälkeä kuulemisesta. Jos siis tosiaan tarkoitetaan umpikuuroa.
Kyllä kuurosokeat yleensä tietävät, mitä presidentinvaalilla tarkoitetaan, sillä ei heidän järjenjuoksussaan mitään vikaa ole sen enempää kuin kenellä tahansa meistä muistakaan. :) Mutta ne abstraktit käsitteet ja niillä – ja niistä – keskusteleminen, että miten se on alun perin lähtenyt sujumaan, se onkin mutkikas juttu. Miten he ymmärtävät käsitteen mammona?
Oletko sinä joskus kuullut mammonan äänen? Et varmaankaan. Joku on selittänyt sinulle muiden sanojen avulla, mitä se tarkoittaa. Miksi samaa menetelmää ei voisi käyttää mammonaa kuurosokealle selitettäessä, kun sanojen sijaan käytetään vain viittomia? Tunnut jotenkin ajattelevan, että viittomakieli on käsitteistöltään köyhempi kieli kuin puhuttu kieli eikä sen vuoksi viittomakielellä pystyisi selittämään kaikkia asioita.
Se Helen Keller -elokuva sai lapsena mun aivot solmuun! Ja tosiaan, vaikea on asiaa vieläkään käsittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulisi vaikeinta olevan, että pääsee alkuun kommunikoinnissa ja ympäristön hahmottamisessa. Ihmisaivoilla on taipumus oppia kieltä (esim. puhekieli tai viittomakieli) mutta vaikeaa sen täytyy kuurosokealle olla, ja kieli vaaditaan kehittyneeseen ajatteluun. Sen jälkeen, kun pääsee alkuun ja osaa esimerkiksi lukea kirjoja tai nettiä jollain keinolla, maailma avautuu. Minusta on selvää, että ihminen, jonka on vaikea muuten kommunikoida ja toimia, imee itseensä kaiken tiedon minkä omatoimisesti pystyy. Abstraktit käsitteet kuten politiikka saattavat olla jopa helppoja, koska maailmankuva koostuu pääasiassa sanoista ja käsitteistä eikä näkö- ja kuulohavainnoista. Näin kuvittelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään sen tarkemmin osaa sanoa, koska olen vain sokea mutten kuuro. Nykyään on kuitenkin sisäkorvaistutteita ja muita konsteja, joilla ihminen voidaan jo pikkulapsesta alkaen totuttaa ympäröivään maailmaan. Mutta entä, kun kyseessä on vaikkapa 50-vuotias, syntymästään saakka kuurosokea henkilö? siinä on jo mietittävää. Tällainen ihminen ei nimittäin saa implantista juuri hyötyä irti, koska aivoissa ei ole muistijälkeä kuulemisesta. Jos siis tosiaan tarkoitetaan umpikuuroa.
Kyllä kuurosokeat yleensä tietävät, mitä presidentinvaalilla tarkoitetaan, sillä ei heidän järjenjuoksussaan mitään vikaa ole sen enempää kuin kenellä tahansa meistä muistakaan. :) Mutta ne abstraktit käsitteet ja niillä – ja niistä – keskusteleminen, että miten se on alun perin lähtenyt sujumaan, se onkin mutkikas juttu. Miten he ymmärtävät käsitteen mammona?
Oletko sinä joskus kuullut mammonan äänen? Et varmaankaan. Joku on selittänyt sinulle muiden sanojen avulla, mitä se tarkoittaa. Miksi samaa menetelmää ei voisi käyttää mammonaa kuurosokealle selitettäessä, kun sanojen sijaan käytetään vain viittomia? Tunnut jotenkin ajattelevan, että viittomakieli on käsitteistöltään köyhempi kieli kuin puhuttu kieli eikä sen vuoksi viittomakielellä pystyisi selittämään kaikkia asioita.
Hyviä pointteja, ja en tiedä viittomakielestä mitään.
Jos henkilö on syntymästään saakka umpikuuro ja täysin sokea, niin silloin ei tietenkään voida käyttää tavallista viittomakieltä vaan taktiileja viittomia ja muita vastaavanlaisia menetelmiä. Luulisi, en siis tiedä, että silloin painotetaan lähinnä konkreettisia, havaittavissa olevia asioita kuten ovi, pöytä, tuoli jne. Jos jossain vaiheessa päästään niin pitkälle, että voidaan keskustella poliittisesta tarkoituksenmukaisuudesta ja vallan kolmijako-opista,niin sehän on vain hyvä. :)
Mutta nykyään sisäkorvaistutteet ovat onneksi tulleet mukaan kuvaan ja parantaneet ihmisten elämänlaatua. Kyllä elämä vuoden 1918 Suomessa oli varmaan karua kuurosokeilla, kun se oli sitä kaikilla muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Absoluuttisesti syntymäkuurosokealle laajamittainen kielenkehitys on harvinaista ja Suomessa on ainoastaan muutama tällainen kielellisesti kehittynyt kuurosokea mm. tämä, joka valitsi lempiveistoksensa.
Käytännössä 95% kuurosokeista ovat kuurosokeutuneet myöhemmässä vaiheessa joko onnettomuuden tai syndrooman (yleisin on Usherin syndrooma) seurauksena. Heillä kaikilla on siis olemassa oleva kieli.
Sitten on ryhmä, joilla on ollut joko kuulo- tai näkövamma ja saaneet myös toisen etäaistivamman myöhemmässä iässä. Esimerkiksi ikä aiheuttaa kuulonäkövammaisutta, vaikka se ei olekaan puhdas kuurosokeus.
Valtaosalla kuurosokeista tai kuulonäkövammaisista on aistijäämiä, jotka toimivat yksilöllisesti. Sisäkorvaistutteella riittävän aikaisessa vaiheessa saadaan useissa kuulovammadiagnooseissa jokseenkin toiminnallinen kuulo ja puhutun kielen normaali tai lähes normaali kehittyminen. Näölle on tehtävissä vähemmän, joten syntymäkuuroista tulee taktiiliviittovia viittomakielisiä. Nuoremmilla viittomakielisillä on yleensä kohtuullisen hyvä suomen kieli, joten he voivat hyödyntää kuurosokeuduttuaan myös tietoteknisiä apuvälineitä.
Itse asiassa tietotekniikka on nykyisin kuurosokean kommunikaatiossa varsin oleellinen väline ja kuurosokeat käyttävätkin tietotekniikkaa varsin monipuolisesti.
Kuurosokean aivoihin työnnetään "sondi" jonka kautta sähkötetään sinne tavaraa sisään, siis triggeröidään niitä hermoratoja mitkä normaalisti toisivat aistimuksen sisään ja tämän kautta saadaan vuosien hoitojen avulla sisään informaatiota jonka turvin henkilö alkaa itse löytämään vaihtoehtoisia tapoja kommunikointiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän puolet ihmisistä tiedä muutenkaan mitään maailmasta. Siis kaikki äo alle 100.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja siis nimenomaan tarkoitan nyt syntymäkuurosokeita, joiden ainut kosketus maailmaan on aina ollut vain tuntoaisti.