Nautitko työstäsi,merkitseekö se sinulle jotain vai onko vain pakollinen paha?
Olisi kiva kuulla merkitseekö työ sinulle jotain? Itse hoidan työni tunnollisesti ja hyvin,mutta työpaikka ja sen jutut ei merkitse minulle mitään. Vaikka koko toimisto palaisi maan tasalle tai firma menisi konkkaan se ei merkitse minulle yhtään mitään.
En jaksa yhtään innostua näistä kehitys- ja tiimipäivistäkään. Haluan tarjota työpanokseni eikä kiinnosta kokoajan kehittyä/kehittää firmaa.
Minkälaisia fiiliksiä muilla?
Kommentit (13)
Sama täällä. Haluan hoitaa työni, vaikka kuinka vaatimattoman, niin hyvin kuin pystyn ihan itsekunnioitukseni vuoksi. Sen palkaksi kutsutun nimelliskorvauksen lisäksi, tietysti :)
Intohimo kutsumustyöhön katosi vuosia sitten, eikä sen ihmeempää tunnesidettä työpaikkaan tai sen ihmisiin ole; riittää kun jaksaa paikalle raahautua, suorittaa pakolliset p**kahommat asiallisesti ajallaan eikä ajaudu siltoja polttaviin konflikteihin asiakkaiden, esimiehen tai työtovereiden kanssa.
Joskus huomaan kadehtivani tai säälitteleväni syvästi kollegoja, joille työ on päässyt "ihon alle" osaksi persoonaa.
Ja joo: kaikenmaailman kehitys-, tiimi- ja kikytyshankkeet ovat sanonko mistä ;)
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Haluan hoitaa työni, vaikka kuinka vaatimattoman, niin hyvin kuin pystyn ihan itsekunnioitukseni vuoksi. Sen palkaksi kutsutun nimelliskorvauksen lisäksi, tietysti :)
Intohimo kutsumustyöhön katosi vuosia sitten, eikä sen ihmeempää tunnesidettä työpaikkaan tai sen ihmisiin ole; riittää kun jaksaa paikalle raahautua, suorittaa pakolliset p**kahommat asiallisesti ajallaan eikä ajaudu siltoja polttaviin konflikteihin asiakkaiden, esimiehen tai työtovereiden kanssa.
Joskus huomaan kadehtivani tai säälitteleväni syvästi kollegoja, joille työ on päässyt "ihon alle" osaksi persoonaa.
Ja joo: kaikenmaailman kehitys-, tiimi- ja kikytyshankkeet ovat sanonko mistä ;)
Kiitos tästä mielipiteestä. Olen ajatellut,että olen ihan outsider. Osa ihmisistä niin innoissaan työstä ja niin sitoutuneita, että itseä ihan hävettää, kun on ihan sama. Tiimipäivät yön yli tulossa ja nyt jo mietin miten kestän sitä. Haluaisin vaan tarjota työpanokseni ja päästä sitten kotiin.
Ap
Tiimipäivät yön yli ??
Tämä saa uskomaan, että jos helvetti on olemassa, se koetaan jo ennen tästä maailmasta erkanemista...
Haluan uskoa myös, että nämä ylisitoutuneet, työpaikallaan mukamasmielellään liki 24/7 leiriytyvät joko esittävät pätemisen tarpeessa toisilleen (kisan nimi voisi olla "Haluatko marttyyriksi") tai ovat oikeasti terapian tarpeessa.
Muutenhan pitäisi luokitella itsensä luuseriksi. En ole.
On se nyt ***tana, kun ei riitä, että tonttinsa töissä hoitaa!
Nykyään pitäisi vielä ESITTÄÄ motivoitunutta, alati iloista ja sosiaalista pälä-pälä -ääliötä, jolla on jälleen uusi kehittämiskelpoinen ääliöidea ilmoille esitettävänä ihan vain kehityksen itsensä vuoksi. Inhottaa kuunnella sitä ammattijargonien kilpavaihtoa heti aamutuimaan. Pakko paeta taas vessaan vetämään henkeä, ettei pääse sammakoita suusta...
Saatko AP seuraavan päivän vapaaksi, jos yön yli joudut tiimissä venymään?
Jaksamista nyt kuitenkin :)
Vierailija kirjoitti:
Saatko AP seuraavan päivän vapaaksi, jos yön yli joudut tiimissä venymään?
Jaksamista nyt kuitenkin :)
Ihania vastauksia kiitos kaikille🙃. Ja en tosiaan saa vapaapäivää vaan kaikki ”tiimiläiset” ovat siis ihan innoissaan lähdössä ja sitä suunnittelevat ja sen jälkeen vko jatkuu normaalisti (onneksi niin ihanassa tiimihengessä).
Itsekin kuuntelen hymähdellen itsekseni tätä tätä kehitysjargonia ja kun ”minä olen tällainen kehittäjä ja firmalle olisi parempi päläpälä../ ja pitää ottaa läppär illaksi, kun pitää tehdä sitä ja tätä”.
No tämä helpotti, jatkan samaa rataa omalla ei sitoutuneella asenteella kuitenkin työni hyvin hoitaen. Taidan kehittää tästä iltapalaa,voisikohan senkn tehdä paremmin?
Nautin työstäni, en kyllä pystyisi olemaan hommissa, joista en tykkäisi. Olisi painajaismaista kauhistella jo aamulla töihin menoa, jos inhoaisin kyseistä työtä. Pää hajoaisi sellaiseen pakkopullaan.
Tosin nyt on pakko sanoa, ettei ole ikinä - onneksi - mitään kikyja tai tiimityöstöpäiviä tai 'brainstormauksia' tai muuta ajanhaaskuupaskaa. Olen kuullut näistä tutuilta ja ovat yhtä tuskaa seurata jopa tv-draamakomedioissa, ahistaa jo katsominenkin.
Vierailija kirjoitti:
Nautin työstäni, en kyllä pystyisi olemaan hommissa, joista en tykkäisi. Olisi painajaismaista kauhistella jo aamulla töihin menoa, jos inhoaisin kyseistä työtä. Pää hajoaisi sellaiseen pakkopullaan.
Tosin nyt on pakko sanoa, ettei ole ikinä - onneksi - mitään kikyja tai tiimityöstöpäiviä tai 'brainstormauksia' tai muuta ajanhaaskuupaskaa. Olen kuullut näistä tutuilta ja ovat yhtä tuskaa seurata jopa tv-draamakomedioissa, ahistaa jo katsominenkin.
Minä myös pidän työstäni, ja jopa näistä suunnittelu- ja kehityspäivistä. Muulloin ei juuri jää aikaa tarkemmin kehitellä ideoita ja päivittää tietämystä. Minulla on vaihteleva työ, fiksut ja mukavat työkaverit, joten miksi en viihtyisi. Vaikka on kikyä yms.
Minulla on edessä vielä vuosi, siis vuosi 2018, takana liki 44 vuotta työuraa, on siellä ollut jotain kivojakin päiviä, mutta palkan takia olen töitä tehnyt.
Siis täällä saa alapeukkua, jos erehtyy myöntämään pitävänsä työstään. Ja työkavereistaan. Ei minulle työpaikka ole silti henki ja elämä, mutta mielelläni teen työtäkin. Elämä on paljon mukavampaa, kun voi nauttia tavallisesta arjesta.
Työssä käyn vain siitä saatavan pienen palkan takia, pakkopulla.
Teen työtä ulkomaalaisten miesten kanssa ja en ikimaailmassa vaihtaisi työtäni! Tästä maksetaan vielä aika kivaa palkkaa niin mikä tässä on ollessa<3
Käyn töissä vain rahan takia. On siellä välillä ihan mukavaakin; näkee ihmisiä ja saa tehdä jotain. Vapaa-ajalla en työasioita ja -yhteisöä mieti.