16v yksin kotiin?
Meillä todella hankala tilanne. Lapsen isä muutti 50km päähän eikä lapsi millään halua mennä isälleen. Lapsi on sekoillut ja lopetti koulun ym. ja on ollut nyt kuukauden lastensuojelulaitoksessa. Nyt kun puhutaan kotiutumisesta tulee vastaan ongelma. Nimittäin lapsi tarvitsisi aikuista joka ei ole öitä pois kotoa. Itselläni uusi miesystävä joka asuu kauempana ja haluan kyllä olla myös hänen luonaan. En nyt tarvitse mitään moraalisaarnoja, jokainen voi miettiä omalle kohdalleen, että vihdoin löytyy kumppani jonka kanssa on hyvä olla ja sitten ei voisi tänä vuonna 17 vuotta täyttävän lapsen vuoksi liikkua mihinkään vaikka lapsella on myös hyvä isä. Ollaan tässä nyt yritetty puhua, että lapsi olisi isällään kuitenkin joka toinen viikko vaikka kouluun tulee matkaa ( sinne pakotettu nyt takaisin opiskelemaan ) mutta lapsi vastustaa tätä kovasti. Myös kokonaan isälle muutto on täysin poissuljettu vaikka siellä olisi perhe.
Kommentit (4)
Sori vaan. tarvitset moraalisaarnan jos OIKEASTI ajattelet että uusi hoito on tärkeämpi kuin oma lapsi. Jos siinä uudessa ihmissuhteessa on yhtään ainesta, tyyppi jaksaa odottaa kunnes lapsesi aikuistuu. Jos ei, pista saman tien poikki ja keskity tärkeämpään.
Sekoileva 16-vuotias on todella kriittisessä vaiheessa. Nyt ratkeaa, pääseekö hän raiteilleen ja kasvaa normaaliksi aikuiseksi vai syrjäytyykö, mahdollisesti lopullisesti. Kyllä siinä nyt on miesystävät unohdettava.
Jospa laittaisit lapsesi tarpeet nyt edelle. Yrittäisit kasvaa aikuiseksi ja osaisit hallita itsekeskeisyyttäsi. Anna lapsellesi aikaa ja läsnäoloa. Voit hyvin jatkaa seurustelua vaikka et olisikaan miehellä yötä.
Olen aikuinen yli 40v nainen, jolla on perhe ja samanikäisiä lapsia kuin sinun lapsesi. Olen elänyt nuoruuteni yh-äidin kanssa, joka myös koki tärkeämmäksi miesystävän kanssa olon, myös öisin, kuin lastensa kanssa elämisen.
En hyväksy äitini toimintaa, enkä äitinä voi ymmärtää miten joku voi tehdä niin omalle lapselleen. Se että joku haluaa tieten tahtoen tuhota oman lapsensa elämän itsekkyydessään on anteeksiantamatonta.
Ja lopuksi vielä äitini on jo yli 70v ja aina löytänyt jonkun uuden miehen, mutta suhteet kestävät vuosia kunnes joka kerta tulee ero. Hän etsii ilmeisesti ikuisesti hyväksyntää ja läheisyyttä, hän ei ikinä opi että se mitä hän yrittää etsiä miehiltä on asia jota kukaan toinen ei voi hänelle antaa. Hän ei ole henkisesti aikuinen, eikä soveltuva kenenkään äidiksi, enkä osaa häntä pitää äitinä.
Miksei uusi mies voisi tulla teille yöksi?