Millainen olisi unelmiesi elämä

Unelmieni elämä.. Asuisin pääkaupunkiseudulla tai jossain päin Eurooppaa nykyisen mieheni kanssa. Meillä olisi kaksi kissaa, toinen kaunis harmaa ja toinen suloinen maatiainen.

Asuisimme hyvän kokoisessa kaksiossa kerrostalossa, omistusasunnossa tietysti. Sijoitusasuntoja ja muita sijoituksia olisi. Omaisuutta olisi sen verran, ettei tarvitse kaupassa miettiä onko varaa ostaa haluamaa ruokaa. Olisimme molemmat hyväpalkkaisessa työssä ja nautimme työelämästämme. Mies saisi harrastaa taiteitaan ja voisi saada niistä uran.

Olisimme molemmat hyvin onnellisia eivätkä aikaisemmat mielenterveysongelmiat uusiutuisi. Vapaa-aikaa meillä olisi paljon ja voisimme nauttia toistemme seurasta, matkustella ja syödä hyvää vegaanista ruokaa.

Ai että

Rahaa, kokaiiniä ja naisia.

ap.n unelma kävisi mullekin. Sitä kohti tässä olen kulkemassa. Työnluonne tosin on hieman erilaista.

Ja lapsiluku jää minulla kyllä tähän yhteen.

Oi mullakin on toi että voisi tehdä töitä mistä maailmankolkasta vain, tarvitsisi tietokoneen ainoastaan. Ja itse asiassa näin mulla jo onkin mutta oma työni ei vielä ole etänä, ehkä jonain päivänä. Haaveilen juuri siitä että asuisin vaikka 3 kk jossain Irlannin maaseudulla, sitten taas vaikka 4 kk jossain edullisessa paikassa esim. Kroatia tai vastaava jne. Aina vaihtaisi paikkaa. Suomessa olisi kuitenkin jonkinlainen tukikohta ja tietysti työnantaja.

Olisin multimiljonääri, sillä saisi jo 99% ongelmista pois.

Terve ja rikas.

Olisi? Mä elän jo sitä..kaikkea on mitä tarvitsen.

Asuisin avarassa kaksiossa tai kolmiossa Helsingissä kantakaupungissa. Sellaisessa vanhassa talossa, mutta kuitenkin remontoidussa asunnossa, jossa olisi valkoiset seinät ja moderni tilava kylppäri ja keittiö. Ikkunat olisivat suuria ja ikkunalauta syvä, voisin istua siinä ja juoda teetä katsellen ulos. Koti olisi aika niukasti, mutta kuitenkin kodikkaasti sisustettu, ei mitään kromia ja nahkasohvaa, vaan kulunutta puupintaa ja plyysisohva, isoja kukkakimppuja joka huoneessa.

Asuisin yksin, mutta minulla olisi miesystävä, joka olisi kiinnostunut samoista asioista kuin minäkin ja hän viettäisi  viikonloput luonani. Söisimme aamiaista sängyssä ja myöhemmin kävisimme kävelyllä keskustassa tai vanhoissa kortteleissa. Tekisimme muutaman kerran vuodessa pitkän viikonloppumatkan johonkin Euroopan kaupunkiin.

Tekisin töitä kuvittajana tai omistaisin pienen putiikin tai kahvilan, mutta yrityksellä menisi niin hyvin, että voisin palkata pari työntekijää ja itse en olisi joka päivä 12 tuntia kiinni siinä.

Haluaisin työn ja uran, joille voisin omistaa koko elämäni. Asuisin vanhassa puutalossa Turussa. Olisin terve.

Noi nyt lähinnä tuli mieleen.

Rahaa kuin roskaa. Oma haaremi maailmanluokan kaunottaria, jotka tekevät kaiken mitä käsken, hyvin ja halukkaasti (ja uusia saa tilaamalla, kun vanhoihin kyllästyy). Huippukokkiarmeija valmistaisi ateriani. Ja me kaikki asuisimme lentävässä linnassa, jonne roskasakki ei pääsisi riehumaan.

Tämä on tavoitteeni tässä elämässä. Vielä on jonninverran töitä tehtävä sen eteen...

Sekin riittäisi, että löytäisi jostain aidosti vilpittömän, ahneettoman ja pyytettömän naisen, jota kiinnosta kiinnostaa mies miehenä, ihmisenä, persoonana. Valitettavasti näitä on hyvin harvassa ja vielä vaikeampaa sellaisen löytäminen on sen takia, että ne pitäisi jotenkin osata löytää niiden sankkojen rahassa perässä jouksuvien akkalaumojen seasta. Lähes mahdotonta.

Vierailija kirjoitti:

Millainen olisi unelmiesi elämä?

Mun unelmieni elämässä minulla olisi ammatti jota voisi harjoittaa jokaisessa maailmankolkassa. Raha ei niinkään olisi pääkriteeri, kunhan nauttisin töistä, pärjäisin palkalla ja voisin tehdä sitä vaikka joka vuosi eri paikassa.

Minulla olisi rento ja hyväntuulinen, elämäniloinen puoliso jonka kansaa elämä olisi tasapainoista ja tasa-arvoista. Ja tietysti että myös hänen intressinsä elämässä olisi samankaltaiset. Seksielämä olisi vilkasta ja antoisaa oman kumppanin kanssa.

Lapsia voisi olla kaksi.

Vakituista kotia ei tarvitsisi olla. Kotini olisi siellä missä milloinkin olisin ja eläisin.

Ympärillä olisi positiivisia yhteisöllisiä ihmisiä jotka kannustaisivat toisia.

Terveydentila olisi hyvä, vapaa-aikaa olisi tarpeeksi ja viettäisin aikaa harrastusten parissa.

Työn sisältö voisi olla toisten auttamista ja yhteiskunnallisesti tärkeää.

Ympäristö olisi aurinkoinen ja lämmin suurimman osan vuodesta jotta voisin elää ulkoilmaelämää josta nautin ja joka antaa energiaa. Rakastan syödä ulkona esim. merta katsoen.

Vapaus liikkua maailmalla ilman rajotteita olisi unelmaa!

Aika samanlaista olisi itsellänikin. Vaikka ehkä omituista kyllä, sitä puolisoa ja lapsia ei olisi aivan pakko olla kunhan olisi paljon rakkaita ja läheisiä ihmisiä. Eikä tarvitsisi olla lämpöäkään juurikaan, sillä rakastan pohjoista, lunta ja pakkasta. Lappia, Islantia, Grönlantia, Lofootteja, Huippuvuoria, Hebridejä, Skotlantia ...

Ja joo, kyllä mä sitä rahaakin melko reilusti haluaisin, koska se vain tekee kaikesta niin paljon helpompaa. Ja koti tai pari olisi kiva, huvilakin ehkä. Mutta silleen, että siellä ei tarvitsisi tiiviisti olla, vaan olisi varaa palkata muita pitämään niistä huolta niin että olisi käyttövalmiina kun tarvitsee.

Örgh, aika vieraita kuvauksia (itselleni siis). Miksi haaveilla? Tehkää töitä ja toteuttakaa.

Itse elän unelmaani, joka varmaankin vaikuttaa suurimmalle osalle palstalaisia painajaiselta.

On kiva työ, tarpeeksi palkkaa, vuokrakämppä keskustassa kävelymatkan päässä töistä, vapaa-aikaa, vapautta, itsenäisyyttä. En ole koskaan ollut parisuhteen perään, joten elän yksin ja just niinkuin haluan. Ei lemmikkejä, ei rajoitteita. Toisaalta parasta mitä tiedän, on itsetehty pasta-ateria ja sen jälkeen kirjoihin uppoutuminen. En tykkää matkustelusta ja tuntuu äärimmäisen kummalliselta, että suurin osa väestöstä "kituuttaa" sen 48 viikkoa vuodesta kuukauden ranta- tai mökkiloman takia? Mitä ihmeen elämää se on?

Kun ei ole hurjan huimat vaatimukset, tavallinen arkikin on luksusta.

Tekisin nykyistä työtäni n. 70 % työajasta ja ilman kellokorttia. Asuisin pienessä kaupungissa kivassa tilavassa asunnossa hyvien ulkoilumahdollisuuksien äärellä. Meillä olisi upea puutarha, terassi tai parveke. Järjestäisimme kodikkaita illanistujaisia ystäville ja sukulaisille.

Viettäisin vuosittain kuukauden ulkomailla. Mun kumppani myös nauttisi työstään ja pystyisi  oleilemaan kanssani vierailla mailla edes osan aikaa.

Tästä unelmasta osa on toteutettu, osa ei. Pääkaupunkiseudulla haaveilemani asunnot ovat kalliita, mutta muualla haluamiani töitä ei ole. Miestäni en voi muuttaa.  Mutta kun kirjoittaa näitä niin tuntuu kuin haaveet tulisivat askeleen lähemmäs.